prostasykliinihoitoa

Prostasykliinihoito tarkoittaa prostasykliinin tai sen synteettisten analogien käyttöä lääketieteellisessä hoidossa. Prostasykliini (prostacyklin, PGI2) on verisuonia laajentava aine, joka estää verihiutaleiden aggregaatiota ja jolla on anti-proliferatiivisia vaikutuksia verisuonistossa. Tästä syystä prostasykliinihoitoa käytetään pääasiassa keuhkoverenkierron painauman eli pulmonary arterial hypertensionin (PAH) hoitoon sekä joissain yhteyksissä systeemisiin sidekudostautiin liittyvien oireiden hallintaan.

PAH-hoitoon käytetään useita eri muotoja: jatkuva suonensisäinen infuusio (epoprostenoli), subkutaaninen tai laskimotie treprostinil, inhalaatiomenetelmällä annosteltu iloprost sekä suun kautta käytettävä beraprost tai treprostinil. Epoprostenolilla on erittäin lyhyt puoliintumisaika, mikä edellyttää jatkuvaa infuus Pumpun käyttöä. Inhalaatiomalleilla vaikutus kohdistuu keuhkoverenkierron pieniin valtimoihin, ja hoitoa voidaan annostella useina päivittäisinä annosteluina.

Haittavaikutukset ja turvallisuus: yleisimpiä ovat päänsärky, kasvojen ja leuan alueen kipu, flushing sekä pahoinvointi, hypotensio ja yskä. Infuusiokatetrin asennukseen liittyy infektiot sekä paikallinen kipu. Hoitoon liittyy verenvuotoriski antikoagulanttien käytön yhteydessä, ja mahdolliset yhteisvaikutukset muiden PAH-hoitojen kanssa on huomioitava.

Prostasykliinihoidon tavoite on parantaa oireita, lisätä toimintakykyä ja mahdollisesti pidentää elinaikaa PAH-potilailla. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti ja toteutetaan moniammatillisesti erikoiskeskuksessa, jossa seurataan kliinisiä ja hemodynaamisia arvoja sekä hoidon hyötyjä ja haittoja.