peroksiidi

Peroksidi (peroksidiyhdiste) on yhdiste, jossa on peroksidi-ryhmä –O–O–. Yleisin esimerkki on vetyperoksidi H2O2, mutta peroksideiksi luokitellaan myös monet orgaaniset ja epäorgaaniset yhdisteet, joissa on sama O–O-sidos. Peroksidit voivat olla sekä yksinkertaisia epäorgaanisia yhdisteitä että monimutkaisempia orgaanisia rakenteita.

Luokittelu ja esimerkit. Epäorgaaniset peroksidit kuten vetyperoksidi (H2O2), natriumperoksidi (Na2O2) ja kalsiumperoksidi (CaO2) sekä haitariperoksidit. Orgaaniset peroksidit jaetaan usein peroksiderakeisiin, kuten bentsoyyliperoksidi (BPO) ja tert-butyyli-peroksidit, sekä hydroperoksidit kuten RO-OO-H. Näillä yhdisteillä on erilaiset käyttötarkoitukset ja stabiilisuustasot.

Käyttökohteet. Peroksideja käytetään desinfioinnissa ja valkaisussa sekä toiminnan aloittajina polymerisaatiossa (esim. radikaalinen polymerointi). Orgaanisia peroksideja hyödynnetään myös kuten kovetti- ja aktivointiprosesseissa sekä joissain räjähdys- ja propulsiokäytössä, joissakin tapauksissa erikoismuotoisina räätälöityinä yhdisteinä.

Turvallisuus ja varastointi. Peroksidit ovat voimakkaita hapettimia ja voivat olla epästabiileja, erityisesti orgaaniset peroksidit, joiden epäpuhtaudet tai kuumuus voivat laukaista räjähdysvaaran. Ne on säilytettävä viileässä, kuivassa, hyvin ilmastoidussa tilassa erillään palavista aineista ja esimerkiksi syttyvistä nesteistä, eikä niitä saa sekoittaa rautasivakoihin tai epäpuhtaisiin jätteisiin. Kiinnitetään huomiota oikeaan merkintään, kuljetukseen ja suojavarusteisiin.

Valmistus ja jakelu. Vetyperoksidin teollinen tuotanto pohjautuu useisiin prosesseihin, kuten anthraquinone-prosessiin. Muita peroksideja valmistetaan yleensä tarkoitukseen sopivilla reaktioilla, kuten reaktioilla, joissa muodostuu O–O-sidos, sekä jakelussa käytettävien stabilointiaineiden avulla.