osakeannissa

Osakeannissa tarkoitetaan yhtiön uuden pääoman hankkimista myymällä uusia osakkeita. Tällainen järjestely voi vahvistaa yhtiön taloudellista tilannetta, tukea kasvua tai mahdollistaa yritysostoja sekä vahvistaa tappiollista tai velkaista tasetta. Osakeanti voidaan toteuttaa eri tavoin ja se määräytyy yleensä osakeannin tyypin mukaan sekä sen mukaan, miten osakkeenomistajilla on oikeus osallistua.

Yleisimmät muodot ovat oikeusanti, suoramanti ja julkinen anti. Oikeusanti (rights issue) antaa nykyisille osakkeenomistajille etuosto-oikeuden merkitä uusia osakkeita pro rata omistukseensa. Hinta ja ajankohta voivat olla määrättyjä; oikeudet voidaan myös kaupata pörssissä ennen merkintäaikaa, jolloin suoraan lisäosakkeiden hankinta ei vaadi osoitettua kiinnostusta jokaisen omistajan taholta.

Suoramanti (directed or private/coloured anti) suuntaa osingot tietylle sijoittajaryhmälle, usein institutionaalisille sijoittajille, eikä kaikkien osakkeenomistajien oikeuksia noudateta. Julkinen anti puolestaan avoin kaikille sijoittajille ja voi vaatia laajaa esittelemtöä tai kaupallisen esityksen, riippuen tarjottavan osakepääoman määrästä ja sääntelyn vaatimuksista.

Lainsäädäntö ja käytännöt: yleensä yhtiö tarvitsee hallituksen ja/tai yhtiökokouksen valtuutuksen osakepääoman korottamiseen. Julkiseen antiin liittyy usein julkinen sijoitus- tai yritysesite (prospektus) ja listausvaatimuksia, sekä sijoittajien informointi kaupankäynnin päättymiseen asti.

Osakeannin vaikutukset: taloudellinen liikkeellelasku voi parantaa vakautta ja kasvua, mutta johtaa osakkeenomistajien oman pääoman laimentumiseen, mikäli kaikki uudet osakkeet eivät tule merkittyä. Hinta määräytyy markkinoilla, ja merkintäaikojen sekä oikeuksien kaupankäynnin jälkeen syntyy merkittäviä kaupankäynnin ja hinnoittelun dynamiikkoja.