neurodegeneraatioihin

Neurodegeneraatioihin viitataan yleisterminä tiloille, joissa keskushermoston neuroneiden rakenne tai toiminta heikkenevät asteittain ja johtavat lopulta neuronien kuolemaan. Tämä ryhmä sairauksia muodostaa moninaisen kokonaisuuden, jonka yhteisiä piirteitä ovat krooninen, etenevä oirekuva sekä vaikutus useisiin aivoalueisiin ja toimintakykyyn.

Yleisimmät neurodegeneraatiot ovat Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti sekä Lewyn kappaledementia, amyotrofinen lateraalinen skleroosi (ALS) sekä Huntingtonin tauti. Patologisissa mekanismeissa korostuvat proteiinien misfolding ja agregaatit sekä pitkäaikainen neuronien rasitus. Tämän lisäksi keskeisiä tekijöitä ovat mitokondrioiden toimintahäiriöt, oksidatiivinen stressi, neuroinflammatio sekä synaptisen verkoston vauriot. Geneettiset tekijät vaikuttavat joillakin sairauksilla, mutta ympäristö- sekä elintavat voivat muokata riskiprofiilia ja taudin ilmenemistä.

Diagnoosi perustuu kliiniseen arvioon sekä kuvantamiseen (esim. MRI ja PET) ja joskus biologisiin markkereihin, joita voidaan mitata aivo-selkäydinnesteestä tai verestä. Hoito ei toistaiseksi yleensä paranna sairautta kokonaisuudessaan, mutta oireenmukaiset ja toimintakykyä tukevat hoitomuodot voivat lievittää oireita ja parantaa elämänlaatua. Tutkimuspanostukset tähtäävät varhaisempaan diagnostiikkaan sekä disease-modifying- ja neuroprotektiivisiin strategioihin, sekä mekanismien parempaan ymmärtämiseen ja neuronien vastustuskyvyn vahvistamiseen.