liukastumisvaaraa

Liukastumisvaara on tilanne, jossa pinta on liukas ja henkilön tasapainon menettäminen sekä kaatuminen ovat mahdollisia. Se liittyy erityisesti liukkaisiin tai märkiin lattioihin sekä muihin pintamateriaaleihin, jotka vähentävät havaitun sekä jarruttavan pidon riittävyyttä.

Päätapaukset ja esimerkit voivat aiheutua muun muassa märistä lattioista, jäästä, lumesta tai vedestä ulko- tai sisätiloissa, öljyistä tai rasvasta, kiillotetuista tai kuluneista pinnoista, epäjatkuvuuksista, sekä esteistä tai huonosti sijoitetuista matoista. Myös huono näkyvyys, liukkaat kengät tai hitaan reagoinnin tilapäiset olosuhteet lisäävät riskiä.

Vaikutukset voivat olla lievistä mustelmista vakavampiin loukkaantumisiin kuten nilkan sijoiltaanmeno tai murtumat. Erityisesti ikääntyneet, lapset ja henkilöt, joilla on jo valmiita liikunta- tai tasapainovaikeuksia, ovat alttiimpia liukastumisille. Yhteiskunnallisella tasolla liukastumisvahingot voivat aiheuttaa työajan menetyksiä, terveydenhuollon kustannuksia sekä turhia tilapäisiä vaaratilanteita julkisissa tiloissa.

Ennaltaehkäisy perustuu sekä välittömiin toimiin että pitkäaikaisiin järjestelyihin. Välittömästi tulee merkitä liukastumisvaara, siivota vuodot ja estää lisäkostuminen sekä käyttää tarvittavia antislip-ratkaisuja. Pitkäaikaisiin keinoihin kuuluvat kunnossapito ja puhtaanapito, asianmukaiset lattiamateriaalit ja liukuesteet, hyvä ilmanvaihto sekä riittävä valaistus. Henkilöstölle ja tilojen käyttäjille annetaan koulutusta riskien tunnistamisesta sekä käytännöistä gåt spillien ja liukkauden hallintaan.

Lainsäädäntö ja ohjeistus: useimmissa maissa työnantajat ovat velvollisia arvioimaan työpaikan liukastumisriskit osana yleistä työturvallisuusriskien arviointia ja toteuttamaan toimenpiteet riskin vähentämiseksi. Suomessa tätä säädellään työturvallisuuslailla sekä työterveyden ja -turvallisuuden ohjeilla, joissa korostetaan vaarojen tunnistamista, riskinarviointia ja ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä.

Liukastumisvaara on yleinen turvallisuusaihe sekä julkisissa kuin yksityisissä tiloissa, ja sen hallinta vaatii sekä välitöntä reagointia että pitkäjänteistä turvallisuuskulttuuria.