riskinarviointia

Riskinarviointi on prosessi, jossa organisaatio arvioi potentiaalisten haittojen todennäköisyyden ja vaikutukset sekä määrittelee toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Sen tavoitteena on tunnistaa olennaiset riskit, asettaa ne tärkeysjärjestykseen ja tukea päätöksentekoa sekä resurssien kohdentamista.

Keskeisiä käsitteitä ovat riskin taso, joka syntyy todennäköisyyden ja vaikutuksen kertymästä, sekä riskin hyväksyttävyys tai vältettävyys. Riskin hallinta voidaan tukea työkaluilla kuten riskimatriisilla, jossa riskit luokitellaan pieniksi, keskisuuriksi tai suuriksi priorisointia varten. Riskinarviointi on jatkuva prosessi, ei kertaluonteinen tapahtuma.

Prosessissa on tyypillisesti viisi vaihetta: riskien tunnistaminen eli potentiaalisten uhkien ja mahdollisuuksien kartoittaminen; analysointi, jossa todennäköisyydet ja vaikutukset arvioidaan; arviointi, jossa riskit priorisoidaan; riskien hallinta eli hoito, ennalta ehkäisevät tai lieventävät toimenpiteet sekä vastuuhenkilöiden nimeäminen; sekä seuranta ja viestint, jotta tilanne pysyy ajan tasalla ja toimenpiteet päivitetään tarpeen mukaan.

Menetelmät jakautuvat kvalitatiivisiin ja kvantitatiivisiin lähestymistapoihin. Kvalitatiivisissa menetelmissä käytetään esimerkiksi osaamispohjaisia arvioita, työpajoja ja check-listoja; kvantitatiiviset menetelmät voivat sisältää virheanalyysejä, fault tree -analyysiä tai Monte Carlo -simulointeja. Tuloksena syntyy riskirekisteri, riskien hallintasuunnitelma ja seurantatiedot.

Standardit ja ohjeistukset, kuten ISO 31000 riskienhallinnan periaatteista ja kehyksestä sekä ISO 31010 riskinarviointitekniikoista, ohjaavat käytäntöjä. Riskinarviointi soveltuu monille aloille, kuten turvallisuudelle, projekteille, liiketoiminnalle ja ympäristöriskien hallinnalle.