kvantitatiiviset

Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät perustuvat numeeriseen dataan ja tilastolliseen päättelyyn. Sillä viitataan siihen, että ilmiöt mitataan ja verrataan määrällisesti, ja tuloksia esitetään luvuin ja mittasuhtein. Kvantitatiivisuus on yksi tutkimusperinteen pääsuunnista, ja se vastakkainasettuu laadulliselle (kvalitatiiviselle) lähestymistavalle, joka painottaa kontekstia ja syvällisiä tulkintoja.

Aineisto kerätään usein standardoiduilla kyselylomakkeilla, kokeellisilla asetelmilla tai rekisteripohjaisilla aineistoilla. Muuttujat määritellään ja mitataan luokitelluilla mittayksiköillä sekä ajanjaksoilla, mikä mahdollistaa vertailut ja suurten otoskokojen käyttämisen.

Analyysissä käytetään tilastollisia menetelmiä: kuvailevia tilastoja kuten keskiarvot ja hajonnat sekä inferenssianalyysiä kuten regressio, varianssianalyysi ja yhteisvaihtuvuuksien tutkinta. Kvantitatiiviset tutkimukset pyrkivät erottamaan tilastollisesti merkitseviä ilmiöitä ja arvioimaan syy-seuraussuhteita.

Vahvuuksiin kuuluvat suuret otosmäärät, kyky tehdä yleistyksiä ja objektiivisuus toistettavien mittausten kautta. Rajoitteita ovat mittausvirheet, määritelmäjen rajoittama konteksti sekä se, että monimutkaiset, kontekstiin sidotut ilmiöt voivat jäädä pinnallisesti kuvatuiksi.

Kvantitatiivisia ja laadullisia menetelmiä käytetään myös yhdistelmä- tai sekamenetelmätutkimuksissa, joissa sekä numeerinen data että syvälliset tulkinnat pyritään yhdessä antamaan kokonaisvaltainen kuva ilmiöstä.