rasvasta

Rasva on lipidien yleisnimitys, jota esiintyy sekä ravinnossa että kehossa. Se koostuu pääasiassa triglyserideistä, joissa rasvahapot ovat glyseroliyhdisteeseen esteröityneinä. Rasvat toimivat energianlähteinä, osallistuvat solukalvojen rakennukseen sekä toimivat signaalinvälittäjinä.

Elimistön rasvat kerääntyvät adiposyyteihin muodostaen rasvakudosta. Rasvakudosta on kaksi päätyyppiä: valkoinen rasvakudos, joka varastoi energiaa suurina määrinä, sekä ruskea rasvakudos, joka tuottaa lämpöä beeta-oksidation kautta. Aikuisilla ruskea rasva on usein vähäisempää kuin lapsilla, mutta sitä voi esiintyä pieninä määrinä.

Rasvakudoksen sijainti ja jakautuminen vaihtelee. Subkutaarinen rasva sijaitsee ihon alla ja toimii eristeenä sekä energiavarastona. Viskeraalinen rasva ympäröi sisäelimiä ja lihottaa elimien ympärillä. Suuri viskeraalisen rasvan määrä on yhteydessä suurempaan sairastumisriskiin, kuten metaboliseen oireyhtymään ja sydän- ja verisuonitauteihin.

Ravinnollisesti rasvat ovat energiaa antava makroravinne; ne antavat noin 9 kilokaloria per gramma ja mahdollistavat rasvaliukoisten vitamiinien A, D, E ja K imeytymisen. Tärkeitä rasvahappoja ovat välttämättömät omega-6- ja omega-3-rasvahapot, kuten linolihappo ja alfalinoleenihappo. Rasvoja tulisi nauttia kohtuudella, suosien tyydyttymättömiä rasvoja ja välttäen transrasvoja; kokonaisrasvan osuus suosituksissa on noin 20–35 prosenttia päivittäisestä energiasta.

Rasvakudoksen määrä ja laatu vaikuttavat terveyteen; liiallinen rasvan kertyminen, erityisesti viskeraalinen rasva, on yhdistetty metaboliseen oireyhtymään, tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Painonhallinta ja monipuolinen ruokavalio sekä liikunta vaikuttavat rasvan jakautumiseen.

---