verisuonitauteihin

Verisuonitaudit ovat sairauksia, jotka vaikuttavat verisuonten rakenteeseen ja toimintaan. Ne voivat koskea valtimoita, laskimoita tai imusuonia ja johtaa riittämättömään verenkiertoon, tukoksiin tai verenvuotoihin. Verisuonitaudit ovat yleisiä ja niiden esiintyminen kasvaa iän myötä, mutta ne voivat puhjeta myös nuoremmilla. Ne voivat olla perinnöllisiä tai liittyä elämäntapoihin sekä muihin sairauksiin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen, diabeteslääkkeisiin ja kolesteroliarvoihin.

Yleisimmät tyypit ja ilmiöt voidaan jakaa valtimo- ja laskimopuoleen. Valtimoissa tärkeä ryhmä on ateroskleroosi, jossa valtimoiden seinä paksunee ja kovettuu rasvoittumisen ja tulehdusten seurauksena. Ateroskleroosi voi johtaa sepelvaltimotautiin, sydäninfarkteihin tai aivoinfarkteihin sekä raajojen valtimotukoksiin. Aneurysma on verisuonen pullistuma, joka voi puhjeta vaarantaen verenkierron. Laskimopuolella yleisimpiä ovat syvä laskimotukos ja keuhkoembolia sekä laskimoiden vajaatoiminta ja suonikohjut. Imusuoniston sairauksia on harvinaisempia, mutta niitäkin esiintyy.

Oireet riippuvat sairautyypistä ja sijainnista. Valtimoiden tukoksissa ilmenee rasituskipua, tunnottomuutta tai kalpeutta raajoissa sekä hengenahdistusta tai rintakipua, jos sydämen tai aivojen verenkierto on häiriintynyt. Laskimo- ja imusuonion ongelmat aiheuttavat turvotusta, kipua ja ihon värimuutoksia. Veritulppia epäiltäessä voidaan käyttää Doppler-ultraäänitutkimusta, alaraajojen kuvantamista sekä verinäytteitä. Diagnosoinnissa käytetään myös EKG:tä, kokonaisvaltaisia verenkuvia ja kuvausmenetelmiä kuten CT- tai MRI-tutkimuksia.

Hoito painottuu elintapamuutoksiin, lääkehoitoon sekä tarvittaessa toimenpiteisiin. Lääkkeet voivat sisältää verenpainetta, kolesterolia ja verenvuotoa kontrolloivia aineita sekä antikoagulantteja tai laskimojen verihiutaleidenestoaineita. Toimenpiteisiin kuuluvat endovaskulaariset menettelyt ja kirurgiset ratkaisut, kuten angioplastia ja stenttaukset, ohitusleikkaukset sekä aneurysma- ja valtimotoimenpiteet. Ennaltaehkäisy perustuu terveellisiin elämäntapoihin, riskitekijöiden varhaiseen hallintaan ja säännöllisiin seulontoihin. Varhainen havaitseminen parantaa ennustetta ja mahdollistaa tehokkaan hoidon.