lisääntymismenestyksen

Lisääntymismenestys on biologian käsite, jolla tarkoitetaan yksilön kykyä saada jälkeläisiä ja siten siirtää geenejään seuraavaan sukupolveen. Yleisesti sitä tarkastellaan sekä absoluuttisena määränä (tuotettujen jälkeläisten kokonaismäärä) että suhteellisena mittana (yksilön lisääntymismenestyksen poikkeama populaation keskiarvosta).

Lisääntymismenestykseen vaikuttavat tekijät ovat moninaisia: eloonjääminen ja varhainen kuolema, lisääntymiskyky (fertiliteetti), parittelumenestys sekä vanhemmuuteen käytetty investointi. Myös parittelujärjestelmä (esimerkiksi monogamia tai polygynia) sekä kilpailu kumppaneista vaikuttavat siihen, kuinka monta jälkeläistä yksilö lopulta saa.

Ympäristötekijät ja elämäntapa voivat muuttaa suhteellista fitnessiä: ravinnon saatavuus, taudit, kilpailu ja muut olosuhteet voivat muuttaa, mitkä ominaisuudet johtavat suurempaan lisääntymismenestykseen. Sukupuolten väliset erot voivat olla suuria, mikä johtuu usein siitä, että urosten mahdollisuus tavoitella useita kumppaneita on suurempi kuin naaraiden.

Evoluution kannalta lisääntymismenestys on luonnonvalinnan keskeinen mittapuu: yksilöt, joilla on suurempi suhteellinen lisääntymismenestys, jättävät enemmän geneettistä materiaalia seuraaviin sukupolviin, ja näin populaation ominaisuudet muuttuvat ajan kuluessa. Tutkimuksessa sitä käytetään muun muassa populaation koon, elinvoiman ja sopeutumisen arviointiin sekä eläin- ja kasvilajien käyttäytymisen ymmärtämiseen.