lihastasapainon

Lihastasapainon käsite viittaa lihasryhmien vahvuus- ja toimintatasapainoon nivelten ympärillä. Se muodostuu agonistien ja antagonistien välisestä suhteesta sekä lihasten kimmoisuudesta ja neuromuskulaarisesta kontrollista. Hyvä lihastasapaino tukee nivelten stabiliteettia, liikkumisen tehokkuutta ja vammoilta suojautumista.

Lihastasapainoon vaikuttavat sekä voimatasot että liikkuvuus. Tärkeää on oikea suhteellisuus erityisesti nivelten ympärillä, kuten polvessa, lonkassa ja olkapäässä. Yksipuolinen harjoittelu, lihasten lyheneminen tai jäykistyminen, aiemmat vammat, liiallinen rasitus sekä palautumisajan puute voivat johtaa epätasapainoon. Myös ikä ja liikunnan laatu vaikuttavat.

Arviointi tapahtuu kliinisesti lihasvoiman ja liikelaajuuden mittauksin sekä toiminnallisilla testeillä. Esimerkkejä ovat polvessa reiden ojentajien (quadriceps) ja koukistajien (hamstrings) voimatasapainon sekä liikekontrollin arviointi. Olkapääalueella tutkitaan rotator cuff -lihasten ja lapaluun stabilointia sekä yleistä liikkuvuutta. Isokineettinen mittaus voi tukea tarkkaa analyysiä.

Epätasapaino voi altistaa kivulle, johtaa epäoptimaalisiin liikeratoihin ja lisätä nivelten kulumaa sekä toistuvien loukkaantumisten riskiä.

Korjaus perustuu kohdennettuun harjoitteluun: lisätään heikentyneiden lihasten voimaa, parannetaan liikkuvuutta ja kehittyneenä motorista kontrollia. Ohjelma on progressiivinen ja monipuolinen, sisältäen voimaharjoittelua sekä stabilointi- ja palautumisharjoittelua.

Esimerkkejä yleisistä kohteista ovat polvi (quadriceps vs hamstrings), lonkka (pakaralihasten vs takareisien voima) sekä olkapää, jossa lapaluun hallinta ja rotator cuff -lihakset ovat keskeisiä.