laboratoriotutkimuksella

Laboratoriotutkimuksella tarkoitetaan biologisten näytteiden laboratoriossa tehtävää analyysiä, jolla saadaan tietoa henkilön terveyden tilasta, sairauksista sekä hoidon vaikutuksista. Tutkimukset voivat tukea diagnosointia, ennusteen arviointia sekä hoidon seurantaa ja seulontaa. Tulosten tulkinnassa huomioidaan kliininen kokonaiskuva sekä potilaan historia.

Tyypillisiä näytteitä ovat verinäyte, virtsa, ulosteenäyte sekä kudos- ja solunäytteet. Ennen analyysiä näytteen keruu, kuljetus ja säilytys on tehtävä oikein, sillä epäasianmukainen käsittely voi vaikuttaa tulokseen. Preanalyyttinen vaihe on keskeinen osa luotettavuutta.

Laboratoriossa käytetään erilaisia menetelmiä: kliininen kemia, hematologia, mikrobiologia sekä immunologia ja molekyylibiologia. Tekniikoihin kuuluvat entsyymimittaukset, proteiinianalyysit, bakteeri- ja virustutkimukset, sekä molekyylibiologian menetelmät kuten PCR ja genetiikka. Kuvantavat ja lisäanalyysit voivat täydentää laboratorion tulkintaa.

Tulokset tulkitaan terveydenhuollon ammattilaisten toimesta, ja ne sijoitetaan osaksi klinistä päätöksentekoa. Laboratoriotutkimukset voivat tukea diagnoosia, hoidon valintaa sekä vasteen seurantaa, mutta yksittäinen testi ei aina riitä lopulliseen lopputulokseen. Tulkinta perustuu laboratorio-ohjeisiin sekä potilaan sairaushistoriaan.

Laadunvarmistus, standardointi ja akkreditointi (esim. ISO 15189) varmistavat tulosten luotettavuuden. Potilastiedot käsitellään luottamuksellisesti ja suojataan tietosuoja-asetusten mukaisesti. Näytteenottoon ja tulosten käyttöön liittyy aina eettisiä ja lainsäädännöllisiä näkökulmia.