kuljetusmaksut

Kuljetusmaksut ovat kuljetuspalvelujen tarjoajien perimiä maksuja tavaran siirtämisestä lähtöpaikasta määränpäähän. Ne kattavat sekä perusrahtimaksun että erilaiset lisämaksut, joita syntyy kuljetusketjun aikana.

Käytännössä kuljetusmaksut koskevat kaikki liikennemuodot, kuten maantiekuljetukset, rautatiekuljetukset, merikuljetukset ja lentokuljetukset sekä näiden yhdistelmät eli intermodaalikuljetukset. Maksut muodostuvat hinnan perusteista ja sopimuksista, usein tariffi- tai tarjouskohtaisista hinnoista.

Hinnoittelun perusteet voivat sisältää: kuljetettavan tavaran painon tai tilavuuden, etäisyyden, tiheyden sekä tavaran ominaisuudet (vaaralliset aineet, tai herkästi särkyvät tuotteet). Lisäksi mukaan vaikuttavat valittu kuljetusmuoto, aikataulu sekä mahdolliset erityisvaatimukset lastauksessa ja purussa. Polttoainekustannusten muutokset voivat johtaa polttoaineen lisämaksuun (fuel surcharge).

Lisämaksuja voivat olla: lastauksen ja purkamisen palvelumaksut, varastointi, odotusajat sekä vakuutus- ja tullimaksut sekä muut hallinnolliset korvaukset.

Miten kuljetusmaksut määritellään, riippuu sopimuksista. Usein käytetään tariffikirjoja tai yrityskohtaisia hintoja. Incoterms-sopimukset (esim. EXW, FOB, CIF) voivat määrittää, kuka vastaa minkäkin kustannuksen.

Kuljetusmaksut voivat sisältyä laskuun kokonaisuutena tai erillisinä erinä.

Arvonlisävero ja kirjanpito: kuljetusmaksut ovat tyypillisesti arvonlisäveron alaisia liiketoiminnassa, jolloin laskuun lisätään sovellettava ALV-kanta.

Kilpailu- ja markkinatilanne sekä polttoainehintojen kehitys vaikuttavat kuljetusmaksujen vaihteluun. Läpinäkyvyys ja vertailtavuus paranevat, kun toimittajat esittävät kiinteät hinnat tai selkeät indeksikorotukset ja yksityiskohdat lisämaksuista.