Läpinäkyvyys

Läpinäkyvyys on perusperiaate, jossa prosessit, päätökset ja niihin liittyvä tieto ovat avoimia ja ymmärrettäviä kaikille. Sillä tarkoitetaan yleisesti hallinnon ja organisaatioiden avoimuutta sekä tiedon jakamisen tehokkuutta, mutta termi voi viitata myös materiaaleihin, jolloin puhutaan läpinäkyvistä fysikaalisista ominaisuuksista.

Hallinnon kontekstissa läpinäkyvyys merkitsee esimerkiksi julkisten tietojen saatavuutta, päätöksentekoprosessien avoimuutta, budjettitietoja, hankintamenettelyjä sekä viranomaisten tilastojen julkistamista. Lisäksi se tarkoittaa mahdollisuutta kansalaisten osallistua ja vaikuttaa päätöksiin sekä käytäntöjä, jotka lisäävät tiedon saatavuutta ja ymmärrettävyyttä.

Hyötyjä ovat luottamuksen lisääntyminen, vastuullisuuden parantuminen ja korruption riskien vähentäminen. Läpinäkyvyys mahdollistaa tiedon vertailun, politiikkojen paremman arvioinnin ja julkisen keskustelun pohjaksi. Se tukee myös parempaa politiikan laatua, kun ulkopuoliset tarkastelevat ja hyödyntävät saatavilla olevaa informaatiota.

Haasteita ovat yksityisyyden suoja, turvallisuus ja tietosuoja, kustannukset tiedon tuottamisesta ja ylläpidosta sekä riski väärinkäytökselle tai epäoikeudenmukaiselle tulkinnalle. Lisäksi tekninen toteutus, tiedon yhteentoimivuus ja osaamisen puute voivat muodostaa esteitä.

Lainsäädäntö sanelee rajat ja velvoitukset. Suomessa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetut säännökset ohjaavat, mitkä tiedot ovat julkisia ja miten hakemukset käsitellään. Kansainvälisesti avoin hallinto näkyy Open Government Partnership -aloitteissa ja OECD:n ohjeissa sekä käytännöissä, jotka rohkaisevat avoimuuteen ja vuoropuheluun.

Mittaaminen perustuu indikaattoreihin kuten tiedon saatavuuden kattavuus, tiedon ajantasaisuus, laadukas avoin data sekä kansalaisten osallistumisen määrä ja käyttö. Organisaatiot voivat kehittää käytäntöjä kuten julkisuusraportteja, dataportaita ja vuoropuhelun foorumeita.