kriisiohjauksen

Kriisiohjauksella tarkoitetaan suunnitelmallista toimintaa, jolla organisaatiot ja yhteisöt valmistautuvat kriiseihin, havaitsevat niitä, johtavat niiden hallintaa ja palauttavat kriittiset toiminnot mahdollisimman nopeasti normaaliksi. Sen tavoitteena on minimoida vahingot, turvata ihmisten turvallisuus ja turvata elintärkeät palvelut sekä tuotanto.

Kriisiohjaukseen kuuluu useita toisiinsa liittyviä vaiheita ja toimintoja. Ennakointi ja varautuminen sisältävät riskien kartoituksen, varautumissuunnitelmien laatimisen, koulutuksen sekä säännölliset harjoitukset. Tilannekuvan muodostaminen, tiedon keruu ja analysointi sekä nopea päätöksenteko ovat kriisitilanteen johtamisen ytimessä. Toiminta koostuu resurssien koordinoinnista, toimien toteuttamisesta ja yhteistyön ylläpitämisestä eri toimijoiden kanssa. Viestintä on keskeistä sekä sisäisesti organisaation sisällä että ulkoisesti sidosryhmiä ja yleisöä varten. Jälkitoimet ja oppiminen sekä toimintojen palauttaminen normaaliin ovat kriisiohjauksen lopullinen vaihe.

Kriisiohjauksen järjestäminen vaihtelee organisaation mukaan, mutta yleisiä rakenteita ovat kriisijohtoryhmä tai -tiimi sekä tilannekeskus, joissa päätökset ja koordinaatio keskitetään. Kriisiohjauksen käytäntöjä täydennetään usein liiketoiminnan jatkuvuuden hallinnan (BCM) ja riskienhallinnan standardien kanssa; kansainvälisesti tunnettuja viitekehyksiä ovat ISO 22301 sekä muut riskien ja turvallisuuden hallintaan liittyvät standardit. Kriisiohjauksella pyritään sekä käytännön toimivuuteen että oppimiseen, jotta organisaatio pystyy vastaamaan tuleviin uhkiin entistä vahvemmin.