kierrättämisen

Kierrättämisen tarkoituksena on erotetusta jätteestä materiaalien uudelleenkäyttö ja palauttaminen tuotantoketjuihin. Sen tavoitteena on vähentää luonnonvarojen kulutusta, pienentää ympäristökuormitusta ja tukea kestävää kehitystä. Kierrätys kuuluu kiertotalouden keskeisiin periaatteisiin: palautuminen, uudelleenkäyttö ja materiaalikierto.

Keskeisiä kierrätyskäytäntöjä ovat erillinen lajittelu ja keräys sekä materiaalien vastaanotto ja käsittely kierrätyslaitoksissa. Yleisimmät kierrätykseen soveltuvat materiaalit ovat paperi ja kartonki, lasi, metallit, muovit sekä sähkö- ja elektroniikkaromun komponentit. Lajittelu aloitetaan kotitalouksissa ja yrityksissä ennen toimitusta keräyspisteisiin.

Prosessi etenee usein seuraavasti: keräys, kuljetus, lajittelu ja esikäsittely, materiaalien erottaminen ja jalostaminen uusiksi raaka-aineiksi tai tuotteiksi. Kierrätyksen taloudellisuus ja toteutuminen riippuvat sekä keräysjärjestelmien toimivuudesta että markkinoiden kysynnästä kierrätysmateriaaleille. Ytimessä on laatu ja puhtaus, jotta kierrättämistä voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

Kierrätyksen ympäristövaikutukset voivat olla merkittäviä: energiansäästö, pienemmät hiilidioksidipäästöt ja luonnonvarojen säästö, kun uudet tuotteet valmistetaan kierrätysmateriaaleista. Haasteisiin kuuluvat kontaminaatio, mikä heikentää kierrätysprosessia, sekä vaihtelevat markkinat kierrätykselle ja investointitarpeet kierrätyslaitoksiin. Kuluttajien osallistuminen ja oikea lajittelu ovat keskeisiä onnistumisen kannalta.

Jätelainsäädäntö ja poliittiset suuntaviivat sekä EU:n jätedirektiivit ohjaavat kierrätyksen järjestämistä, tuottajavastuuta, pakkausmateriaaleja ja jätteen keräystä. Kansallinen lainsäädäntö määrittelee vastuullisuuden, tavoitteet ja rahoituksen kierrätyksen toteuttamiseksi sekä jätehuollon laadun varmistamiseksi.