kasviöljyjen

Kasviöljyt ovat öljyjä, joita voidaan saada useista kasvin osista, kuten siemenistä, pähkinöistä ja hedelmälihasta. Ne ovat tärkeä energian ja rasvojen lähde ja niitä käytetään sekä ruoka- ja leivontatuotteissa että teollisissa ja kosmetiikkakäytöissä. Suomessa yleisimpiä kasviöljyjä ovat rypsi-, oliivi-, auringonkukka-, soija- ja maissiöljy, mutta markkinoilla on runsaasti muitakin lajikkeita kuten seesami- ja pellavansiemenöljy.

Tuotantoprosessi koostuu pääasiassa puristamisesta tai liuottamalla uutettavasta öljystä sekä sen jalostamisesta. Kylmäpuristus antaa yleensä vähemmän, mutta puhtaamman aromin ja ravinteita; monet öljyt kuitenkin jalostetaan, jotta maku, väri ja säilyvyys parantuvat. Jalostukseen kuuluu usein neutralointi, desodorointi ja värin poistaminen (decolorointi). Joistakin öljyistä voidaan tehdä myös winterisointi, jotta ne eivät kiteytä kylmässä.

Rasvahappokoostumus vaihtelee öljystä riippuen. Oliiviöljy on tyypillisesti runsaasti kertatyydyttymättömää oleiinihappoa, joka on yhdistetty sydänterveyteen. Auringonkukka- ja maissiöljyt sisältävät paljon linoleenihappoa (omega-6), kun taas pellavansiemenöljy on hyvä alfalinoleenihapon (omega-3) lähde. Öljyjen käyttö terveyden kannalta riippuu kokonaisruokavalion koostuksesta; runsas omega-6-rasvahappojen ja omega-3-rasvahappojen suhde on huomioitava.

Käyttöalueet ja säilytys: Kasviöljyjä käytetään ruoanlaittoon, kastikkeisiin ja leivontaan sekä joidenkin kosmetiikka- ja teollisuustuotteiden raaka-aineina. Ne tulisi säilyttää viileässä, pimeässä ja tiiviisti suljettuna hapen ja valon välttämiseksi. Ympäristötekijät, kuten viljelytason ympäristövaikutukset ja tuotantoketjun kestävyys, vaihtelevat öljyn lähteestä; palm oilin tuotantoon liittyy erityisiä kestävyyskysymyksiä.