karotinoidit

Karotinoidit ovat kasvi- ja mikroorganismien tuottamia lipofilia pigmenttejä, joiden runsaus näkyy hedelmien ja vihannesten väreissä. Ne ovat isoprenoideja, jotka koostuvat noin 40 hiiliatomista ja konjugoiduista kaksoissidoksista. Karotinoideja esiintyy sekä kasveissa, algissa että joissakin bakteereissa, ja ne toimivat sekä valon kuten fotosynteesin säätelyssä että fotoprotektiona.

Karotinoideja jaetaan yleisesti karoteeneihin (hydrokarbonkarotenoideja ilman happea) ja xantofylliineihin (hapella varustettuja karotinoideja). Esimerkkejä karoteeneistä ovat beta-karoteeni ja alfa-karoteeni sekä lykopeeni; esimerkkejä xantofylliineistä ovat luteiini ja zeaksantiini. Monia karotinoideja löytyy ravinnosta; suositumpia lähteitä ovat porkkana, tomaatti, pinaatti, aprikoosi ja paprika sekä levät ja lisäaineina käytetyt värit.

Biologinen merkitys on monipuolinen. Kasveissa karotinoidit osallistuvat valonkeräykseen ja suojaavat solukalvoja vihreän valon aiheuttamalta vahingolta. Ihmisillä ja eläimillä jotkut karotinoidit ovat provitamiini A -ainesosia, kuten beta-karoteeni, alfa-karoteeni ja beta-kriptoksantiini, jotka voivat muuttua retinolin (vitamin A) käyttökelpoiseksi. Muita karotinoideja, kuten lykopeeni, luteiini ja zeaksantiini, eivät muutu vitaminiksi A:ksi mutta toimivat antioksidantteina ja osallistuvat silmän verkkokalvon suojaamiseen sekä muuhun solujen suojaukseen.

Saatavuus ja aineenvaihdunta: karotinoidit imeytyvät rasvojen mukana suolistossa ja siirtyvät lipoproteiinien kantamina vereen, josta ne jakautuvat kudoksiin. Provitamiini A -karotinoidien muuntuminen retinaliksi vaihtelee genetiikan ja ruokavalion rasvan määrän mukaan. Suuret annokset tukeutuvat yleensä ruokavalioon, sillä liiallinen beta-karoteenin saanti voi lisätä terveysriskejä tokeissa, erityisesti tupakoitsijoilla. Karotinoidit ovat lisäksi käytössä elintarvikeväreinä ja ravintolisissä.