Provitamiini

Provitamiini on aine, jota elimistö voi muuntaa toimivaksi vitamiiniksi. Tällaisia esiasteita havaitaan erityisesti A- ja D‑vitamiinien yhteydessä, mutta ilmiö voi koskea myös muita vitamiineja. ProvitamiINIT ovat usein kasveista ja sienistä peräisin olevia yhdisteitä, jotka elimistö muuttaa tarvittaessa käyttökelpoisiksi vitamiineiksi.

Provitamiini A -carotenoidit ovat tunnetuimpia. Beeta-karoteeni, alfa-karoteeni ja beeta-kriptoksantiini ovat yleisiä esiasteita, joita runsaasti on värikkäissä kasviksissa ja hedelmissä. Suolistossa ja maksassa näitä yhdisteitä muunnetaan retinoliksi, aktiiviseksi A‑vitamiiniksi. Muuntokertoimet vaihtelevat yksilöllisesti ja geneettisesti; muuntokykyä vaikuttavat muun muassa BCMO1‑geenin variaatiot. Ravinnosta saatava beeta-karoteenin biologinen arvon määritellään usein retinolia vastaaviksi yksiköiksi (RAE).

Toinen esimerkki on provitamiini D. Ihosta syntyvä 7‑dehydrokolesteroli voi UV-säteilyn vaikutuksesta muuttua D‑vitamiiniksi D3; ergosteroli vastaavasti fungiisolut voivat muodostaa D2-vitamiinia UV-valon avulla. Näihin liittyvä prosessi riippuu UVB‑säteestä eikä sisäistä varastointia voi korvata täysin.

Muita provitamiineja on vähän ja niitä tutkitaan edelleen. Ravinnosta saadut provitamiinit ovat yleensä turvallisempia kuin suurina annoksina käytetyt lisäravinteet, mutta erittäin runsaat beta‑karoteenin lisäannokset voivat joissakin tilanteissa lisätä terveysriskejä, esimerkiksi tupakoitsijoilla.

Kokonaisuudessaan provitamiinit toimivat vitamiinien lähteinä, joiden muuntuminen tapahtuu elimistön tarpeiden ja yksilöllisen muuntokyvyn mukaan.