isotonisella

Isotoninen tai isotonisella on useita lääketieteen ja fysiologian kontekstissa käytettyjä merkityksiä, mutta perusidea on sama: kyse on kahden tilan tai substanssin samanlaisuudesta tietyssä vastuksessa tai paineessa. Suomessa termiä käytetään yleisesti kuvaamaan sekä liuosten osmolaliteettia kuin tietyntyyppisiä lihasvoiman ja liikkeen ilmiöitä. Tämän vuoksi isotoninen voi viitata sekä nesteen koostumukseen että lihasten toimintaan.

Fysiologiassa ja lääketieteessä isotoninen liuos tarkoittaa liuosta, jonka osmolaliteetti on sama kuin ihmisen veriplasmassa. Tavanomaisia isotonisia liuoksia ovat fysiologinen suolaliuos (0,9% NaCl) sekä Ringerin liuokset. Nämä liuokset laajentavat elimistön tilavuutta ilman, että neste siirtyy solujen sisäpuolelle tai ulkopuolelle merkittävästi. Isotonisia liuoksia käytetään yleisesti nestehoitoon ja nestetasapainon ylläpitämiseen esimerkiksi leikkausten, sairauksien tai nestevajauksen yhteydessä. Isotonisuuden tarkoituksena on maadoittaa veren ja kudosten tilavuus säilyttäen solujen normaali koko ja toiminta.

Isotoninen supistus ja isotoninen harjoittelu ovat toinen käyttöyhteys. Isotoniassa lihas tuottaa voimaa ja samalla muuttaa pituuttaan, jolloin vastus ei pääosin muuta lihaksen pituutta ilman, että voima muuttuu merkittävästi. Tämä eroaa isometrisestä (lihaksen pituus muuttuu vähän tai ei lainkaan) ja’ isokinoisesta/turvallisuuteen liittyvästä käytäntöjen tavasta. Isotoninen harjoittelu viittaa tavallisesti dynaamisiin liikkeisiin, kuten kyykyt tai penkkipunnerrukset, joissa lihas sekä supistuu että pidentyy.

Yhteenvetona isotoninen tarkoitus ja käyttöalueet liittyvät sekä liuosten osmolaliteetin yhdenmukaisuuteen että lihasvoiman ja liikkeen dynamiikkaan.