Isotoniassa

Isotoniassa tarkoittaa tilaa, jossa liuoksen osmolaarinen paine on suunnilleen sama kuin solujen sisäpuolella ja veriplasmassa. Tällöin veden liike solukalvon yli on minimaalista, ja solun tilavuus pysyy käytännössä vakaana. Isotoniset liuokset ovat erityisesti suunniteltuja siten, että ne tasapainottavat nesteen ja elektrolyytit ilman, että solut turvotuvat tai kutistuvat.

Ominaisuudet ja esimerkit. Tärkeä mittayksikkö on osmolaliteetti, joka yleensä liikkuu noin 275–295 mOsm/kg plasman osalta. Tyypillisiä isotonisia liuoksia ovat 0,9 % natriumkloridi (normaalisuolaliuos) sekä Ringerin ja Hartmannin ratkaisut. Dextroosia sisältävä 5 % liuos (D5W) on alun perin isotoninen liuos, mutta glukoosin metabolian myötä sen osmolaarisuus muuttuu ja liuos käytännössä muuttuu hypotoniseksi.

Käyttö ja rajoitteet. Isotonisia liuoksia käytetään laajalti nesteytyksessä esimerkiksi akuutissa dehydraatiossa, leikkausten aikana ja veren tilavuuden sekä elektrolyttitasapainon tukemisessa. Ne eivät kuitenkaan korvaa elektrolyyttien lisäksi tehtävää korjaavaa hoitoa, ja suurten annosten yhteydessä voi kehittyä neste- tai elektrolyyttitasapainon häiriöitä, kuten hyperkloremia. Siksi natrium-, kloridi- ja muiden elektrolyyttien tasapainon seuranta on tärkeää sekä potilaan tilan että hoitotavoitteiden kannalta.