desinfiointimenetelmien

Desinfiointimenetelmien käsitteellinen kuvaus

Desinfiointi tarkoittaa toimenpiteitä, joilla vähennetään mikrobien määrä pinnoilla, nesteissä ja välineissä siten, että käyttö turvalliseksi katsotaan. Desinfiointi eroaa steriloinnista: desinfioinnissa pyritään pienentämään elinkelpoisten mikrobien lukumäärä yleensä turvalliseksi määritellylle tasolle, kun taas steriloinnilla pyritään tuhoamaan kaikki elinkelpoiset muodot, mukaan lukien itiöt.

Menetelmät ja luokitukset

Desinfiointi voidaan jakaa kemiallisiin ja fysikaalisiin menetelmiin. Kemiallisia desinfektioaineita ovat esimerkiksi alkoholit (etanoli ja isopropanoli) sekä klooriyhdisteet (kuten natriumhypokloriitti), vetyperoksidi ja peratsihappo. Näiden vaikuttavuus riippuu pitoisuudesta, kontaktiajasta, orgaanisesta aineesta sekä homogeenisesta tai pinnallisuudesta. Fysikaalisia menetelmiä ovat kuuma kostea lämpö ja höyry, UV-C-säteily sekä joissakin tapauksissa mekaaninen käsittely tai suodatus. Monissa sovelluksissa desinfiointi alkaa esikuvustaontaineen tai -menetelmän avulla, ennen kuin lopullinen puhdistus ja kuivuminen suoritetaan.

Tasot ja valinta

Desinfiointi voidaan luokitella alhaisen, keskitason ja korkeatasoiseen desinfektioon riippuen siitä, millainen mikrobikattavuus ja itiöiden inaktivaatiotaso on saavutettava. Valintaan vaikuttavat kohdeympäristö, mikrobien tyypit, epäpuhtaus (orgaaninen ja kiinnittyvä materiaali), materiaalien herkkyys sekä turvallisuus- ja ympäristövaikutukset. Käyttöohjeet ja suositukset vaihtelevat maakohtaisesti sekä toimialoittain, ja ne pohjautuvat käytännön standardeihin sekä terveys- ja turvallisuusviranomaisten ohjeisiin.

Käyttökohteet ja rajoitteet

Desinfiointimenetelmät ovat keskeisiä terveydenhuollossa, elintarviketeollisuudessa, tilojen puhdistuksessa sekä kotitalouksissa. Ne auttavat vähentämään infektioriskejä ja estämään epätoivottua mikrobien leviämistä. Rajoitteina voivat olla kätevyyden, kosteuden, jätösten sekä herkän materiaalin herkkyyden asettamat rajoitukset; joissain tapauksissa desinfiointi ei poista itiöitä tai se voi jättää mikrobiresistenssille alttiita rakenteita. Tämän vuoksi valinta perustuu riskinarvioon sekä käyttöympäristön vaatimuksiin.