infektioriskejä

Infektioriskejä tarkoitetaan todennäköisyyttä, että yksilö tai väestö altistuu infektioille ja sairastuu. Riskit syntyvät patogeenin esiintyvyydestä, kyvystä tarttua sekä altistumisen ja yksilön immuunijärjestelmän vasteen vuorovaikutuksesta. Infektioriskit voivat kohdata sekä yksilön että yhteisön tasolla, ja niihin vaikuttavat sekä biologiset että ympäristötekijät.

Keskeisiä tekijöitä ovat patogeenin ominaisuudet, kuten tarttuvuus ja vakavuus, sekä siirron reitit (ilmateitse, suorallinen kontakti, välinevälitteinen kontakti, ruoka- ja vesivälitteinen). Väestön immuunivaste, rokotuskattavuus ja yksilön terveydentila vaikuttavat riskiin. Myös liikkuvuus, tiheys, elinympäristön puhtaus, ilmanvaihto ja hygieniatavat muokkaavat todennäköisyyttä.

Riskialueita ovat terveydenhuollon tilat, pitkäaikaishoivatilat, koulut ja päiväkodit sekä suurten tapahtumien kaltaiset kokoontumiset. Alkutuotannossa, ravitsemuksessa ja vedensaannossa voi esiintyä ryhmätason riskejä. Yksilötasolla riskit ovat suurempia iäkkäillä, immuunipuolustuksen alenemisesta kärsivillä ja kroonisairauksista kärsivillä.

Riskinarviointi ja hallinta perustuvat systemaattiseen lähestymistapaan, jossa tunnistetaan uhkat, arvioidaan todennäköisyys ja mahdolliset seuraamukset sekä suunnitellaan toimenpiteitä. Tyypillisiä toimenpiteitä ovat hygienian ja käsihygienian parantaminen, asianmukainen ilmanvaihto ja ympäristön puhtaus, rokotukset ja rokotuskattavuuden ylläpito, eristämis- ja poistumiskäytännöt sairastuneille sekä tiedottaminen ja vuosittainen valmiuden tarkastelu. Tietoa kerätään ja jaetaan sekä kansallisella että paikallisella tasolla infektiotapausten varalta.