aketoasetaatti

Aketoasetaatti (aketoasetaatti) on ketonirunkoaineisiin kuuluva yhdiste. Se on aketoasetaattihapon konjugoitunut emä ja yksi kolmesta kehon tuottamasta ketonirungosta, joita maksassa syntyy rasvahappojen β-oksidoinnin tuloksena. Muiden ketonirunkoaineiden kanssa aketoasetaatti sekä beta-hydroksibutyraatti ja asetoni muodostavat kehon tärkeän energiavarannon paaston tai runsaan rasva-aineenvaihdunnan aikana.

Biologia ja metabolia: Ketogeneesi tapahtuu maksassa, jossa vapautuneet rasvahapot hapetetaan ja muodostuu acetoasetaattia. Aketoasetaatti kulkee verenkierrosta kudoksiin, joissa sitä voidaan käyttää energiana. Kudokset muuntavat aketoasetaatin acetoacetyl-CoA:ksi succinyl-CoA:aketoasetaatti-transferaasi (SCOT) -entsyymin avulla, ja acetoacetyl-CoA hajoaa edelleen kahdeksi acetyl-CoA:ksi, jotka päätyvät TCA-sykliin. Asetoni syntetisoidaan myöhemmin hapenkuljetuksessa ja erittyy vähitellen ulos hengityksen kautta.

Kliininen merkitys: Ketonitasojen nousu liittyy paastoon, pitkäkestoiseen liikuntaan tai diabeettiseen ketoasidoosiin. Ketonien liiallinen kertyminen vereen voi johtaa happamoitumiseen. Ketonien määrää voidaan mitata verestä tai virtsasta; virtsan ketoneja arvioidaan perinteisesti nitroprussidi-testillä.

Käyttö kemian laboratoriossa: Aketoasetaattia käytetään orgaanisessa kemiassa ja sen esterimuotoja, kuten etyylianh. aketoasetaatti, käytetään rakennusaineina ja kondensaatioreaktioissa. Tämä tekee aketoasetaatista sekä biokemiallisessa että kemiallisessa kontekstissa tärkeän yhdisteen.