aketoasetaatista

Aketoasetaatti on ketonibodi, jota muodostuu pääasiassa maksassa paaston tai riittävän rasvojen hajoamisen aikana. Se on yksi kolmesta päKetonom könnte? Kolme pääketonibodia ovat aketoasetaatti, beeta-hydroksibutyraatti ja aseton. Aketoasetaatti kulkee verenkierrossa kudoksiin, joissa sitä voidaan käyttää tehokkaana energianlähteenä, erityisesti aivoissa, sydämessä ja luustolihaksissa.

Ketogeneesi maksassa etenee siten, että kaksi asetyyli-CoA:a liittyy aketoasetaatin muodostamiseksi (aketoasetaatti syntetisoidaan aketoasetaatin precursoreista). Tämän jälkeen aketoasetaatti voidaan pelkistää beeta-hydroksibutyraatiksi NADH:n avulla tai hajota pienemmäksi yhdisteiksi, kuten asetoniksi, jolloin energiantuotantoa voidaan lisätä. Kudoksissa aketoasetaatti muunnetaan takaisin acetyl-CoA:ksi SCOT-entsyymin (succinyl-CoA: aketoasetaatti transferaasi) avulla, jolloin se voi osallistua sitruunahappokierrokseen. Maksassa SCOT-entsyymi puuttuu, joten maksa ei käytä ketonibodeja itse.

Fysiologisesti aketoasetaatti on tärkeä energiavarasto kylmän paaston ja rasvan lisääntyneen käyttötilanteen aikana. Verensokerin ollessa matala ketonibodit toimivat korvaavana energianlähteenä monille kudoksille. Klinisesti ketonibodien suurentuneet tasot ovat tyypillisiä esimerkiksi diabeettisessa ketoasidoosissa ja pitkäaikaisessa paastossa; ketonibodien mittaukset voivat tukea tilan arviointia. Laboratoriotesteissä aketoasetaatti ja beeta-hydroksibutyraatti mitataan joskus erikseen tai yhdessä.

Aineiston fysiikallis-kemialliset ominaisuudet: aketoasetaatti on vesiliukoinen karboksyylihappojohdos, jonka ionisoitunut muoto hallitsee elimistön lämpötilan ja pH:n vaikutuksesta. Ketonibodien tasojen säätely on tärkeä osa energiatasapainon ja aineenvaihdunnan sääntelyä.