Vuorokausirytmimme

Vuorokausirytmimme on noin 24 tuntia kestävä sisäinen kello, joka säätelee unirytmiä, vireystilaa sekä monia fysiologisia prosesseja kuten kehon lämpötilaa ja hormonitoimintaa. Keskeisin säätelijä on suprachiasmaattinen tumake (SCN) hypotalamuksessa, joka toimii kehon pääkellona. SCN saa tietoa valosta silmien verkkokalvon kautta retinohypotalamisen radan välityksellä, ja ympäristön päivä- ja yökierrokset synkronoidaan sen avulla.

Valo muokkaa melatoniinin tuotantoa: illalla melatoniini lisääntyy ja edistää nukahtamista, kun taas aamulla sen määrä vähenee. Samalla kortisolitasot nousevat päivän aikana, ja kehon lämpötila seuraa vuorokausivaihtelua.

Kronotyyppi kuvaa yksilön tapaa olla virkeä ja hereillä tiettyinä vuorokauden aikoina. Se muodostuu sekä perinnöllisistä että iän ja elämäntapojen tekijöistä, ja voi muuttua elämänkulun aikana.

Rytmin häiriöt voivat johtua esimerkiksi pitkistä matkoista, yövuorotyöstä tai liiallisesta iltavalosta. Pitkään jatkuva vuorokausirytmin sekunnointi voi heikentää unen laatua, lisätä väsymystä ja lisätä riskejä aineenvaihdunnan, mielenterveyden ja sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin.

Rytmin tukemiseksi suositellaan säännöllistä nukkumaanmenoa ja heräämistä, päivänvaloon tutustumista erityisesti aamulla, iltavalon ja ruutuajan rajoittamista sekä säännöllistä liikuntaa ja ruokailua. Tarvittaessa neuvonta valosta tai melatoniiniaiheisista ratkaisuista voidaan hakea terveydenhuollon kautta.

Tutkimuksessa käytetään mittausmenetelmiä kuten actigraphy, polysomnografia sekä hormonaalisen vuorovaikutuksen seurantaa ja genetiikkaa, jotta voidaan ymmärtää yksilöllisiä rytmitapoja ja niiden terveysvaikutuksia.