Vuorokausirytmillä

Vuorokausirytmillä tarkoitetaan noin 24 tunnin mittaista sisäistä biologista kelloa, joka säätelee unirytmiä sekä lukuisia muita fysiologisia ja kognitiivisia prosesseja, kuten heräämistä, lämmönsäätelyä, aineenvaihduntaa ja mielialaa.

Master clock sijaitsee hypotalamuksen suprachiasmattisessa tumakkeessa (SCN). Silmistä tuleva valo välittyy SCN:iin ja päivittää kelloa, mikä säätelee puolestaan käpyrauhasesta erittyvää melatoniinia. Melatoniini edistää nukahtamista pimeällä; valon vaikutuksesta sen eritys vähenee ja vireys pysyy yllä.

Entrainmentin kannalta keskeisiä tekijöitä ovat zeitgeberit, kuten valo, säännölliset ruokailu- ja liikuntatottumukset sekä sosiaalinen rytmi. Nämä tekijät auttavat pitämään sisäisen kellon ajan tasalla, mutta epäjohdonmukaiset aikataulut voivat aiheuttaa rytmin häiriöitä.

Yleisimmät vuorokausirytmihäiriöt ovat viivästynyt unirytmi (delayed sleep phase syndrome) ja edennyt unirytmi (advanced sleep phase syndrome), sekä non-24-h vuorokausirytmiä sekä vuorotyöhön liittyvä univaje ja unihäiriöt. Myös jet lag voi esiintyä muutettaessa aikavyöhykettä.

Vuorokausirytmin epäkoordinaatiolla on terveysvaikutuksia: pitkäaikainen misalignement on yhdistetty aineenvaihdunnan häiriöihin, metaboliseen oireyhtymään, sydän- ja verisuonitauteihin sekä mielialan ja kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemiseen. Ryhmät, kuten vuorotyötä tekevät ja suuria torkkupaineita kokevat, voivat olla erityisen alttiita.

Hallinta perustuu säännöllisiin nukahtamis- ja heräämisaikoihin, runsaaseen päivänvaloon aamuisin, kirkkaan valon välttämiseen illalla ja sinisen valon rajoittamiseen yöaikaan. Melatoniinin käyttö on lääkärin ohjeiden mukaista, ja kofeiinin sekä alkoholin iltaseuranta sekä riittävä liikunta auttavat sopeutumisessa.