Virustartunnat

Virustartunta on infektio, jonka aiheuttavat virukset. Virukset ovat pienikokoisia biologisia hiukkasia, jotka hyödyntävät isäntäsolun koneistoa monikertaistamiseksi. Virustartuntoja on lukuisia, ja ne voivat vaikuttaa mihin tahansa elimistön järjestelmään, kuten hengityselimistöön, ruoansulatuskanavaan, ihoon ja limakalvoihin sekä maksaan.

Tartuntatavat vaihtelevat viruksesta riippuen. Yleisiä on ilmateitse tapahtuva tartunta pisaroiden välityksellä, suun kautta nautitut saastuneet ruoka- tai juomavedet sekä kosketuksesta tapahtuva siirtyminen. Osa viruksista leviää hyönteisten tai eläinten välityksellä, ja jotkut voivat siirtyä veren välityksellä.

Oireet riippuvat tartunnan kohteesta ja viruksesta. Yleisimmät oireet ovat kuume, väsymys, yskä ja kurkkukipu, pahoinvointi, oksentelu tai ripuli sekä pään- tai lihassärky. Joillakin infektioilla esiintyy ihottumaa tai silmäoireita. Useimmat virustartunnat ovat lieviä ja paranevat itsestään muutamassa päivässä tai viikossa; vakavampi kausi voi vaatia sairaalahoitoa erityisesti riskiryhmissä.

Diagnoosi perustuu kliiniseen arvioon sekä laboratoriokokeisiin, kuten PCR- tai antigeenitesteihin sekä verikokeisiin vasta-aineiden selvittämiseksi. Hoito on pääasiassa tukevaa: nesteytys, lepo ja oireiden lievittäminen. Joillakin viruksilla on spesifinen hoito, kuten antiviraalit influenssaan tai HIViin. Antibiootteja ei käytetä virustartuntoihin, ellei bakteeri-infektio ole rinnalla.

Ennaltaehkäisy perustuu rokotuksiin, käsihygieniaan, yskimisen ja aivastuksen etikettiin sekä turvallisiin ruokailu- ja seksikäytäntöihin. Lisäksi epidemioiden hallintaan vaikuttavat julkiset terveys- ja tartuntatautien valvonta sekä rokotuskampanjat.