Tiedonmuodostus

Tiedonmuodostus on käsite, jolla tarkoitetaan sitä, miten yksilöt tai ryhmät muodostavat uutta tietoa yhdistämällä aikaisemmin omaksuttua tietoa, havaintoja, kokemuksia sekä kontekstuaalisia tekijöitä. Se tunnistetaan keskeiseksi osa-alueeksi sekä kasvatuksessa että kognitiivisessa psykologiassa sekä informaatiotieteissä.

Teoreettinen tausta pohjautuu konstruktivistisiin näkemyksiin, joissa oppiminen nähdään aktiivisena merkityksen rakentamisena. Tiedonmuodostus korostaa oppijan omia tulkintoja sekä sosiaalista vuorovaikutusta, vertaiskeskusteluja ja asiantuntijoiden ohjausta.

Prosessi voi sisältää havainnoinnin ja tiedonkeruun, tiedon koodaamisen ja organisoinnin, tulkinnan sekä johtopäätösten tekemisen, hypoteesien asettamisen ja niiden testaamisen sekä tiedon arvioinnin ja perusteleminen.

Koulutuksessa ja opetuksessa tiedonmuodostusta edistetään esimerkiksi kysymyksiin perustuvien tehtävien, ongelmalähtöisen oppimisen, projektityöskentelyn ja argumentaation sekä kirjoitelmien ja portfoliosijoitusten kautta. Tavoitteena on kehittää sekä sisäistä ymmärrystä että kykyä soveltaa tietoa uusiin tilanteisiin.

Tieto- ja informaatiolukutaidon yhteydessä tiedonmuodostus kattaa tiedonhankinnan, arvioinnin ja muokkaamisen taitojen kehittämisen sekä kyvyn erottaa luotettava lähde epäluotettavasta ja perustella, miksi uusi tieto on järkevää.

Arvioinnissa korostuvat monipuoliset tehtävät, kuten kirjoitustehtävät, portfoliot, suulliset ja kirjalliset argumentoivat sekä systemaattiset rubriikit, jotka mittaavat perustelujen laatua, todisteiden käyttöä ja siirrettävyyttä uusista tilanteista.

Haasteina ovat subjektiivisuus ja ennakkoluulot, tiedon luotettavuuden arviointi sekä informaatiotulvan hallinta digitaalisessa ympäristössä sekä ryhmäprosesseihin liittyvät dynamiikat.