Simpukoiden

Simpukat (Molluskkat) ovat eläinryhmä, jolla on suuri lajimäärä ja monipuoliset elinympäristöt. Ne esiintyvät sekä merissä että makeissa vesissä sekä maalla, ja niiden koko ja elämäntavat vaihtelevat huomattavasti. Tyypillisesti simpukat koostuvat pehmeästä ruumiista, jota suojaa kova kuori joissakin lajeissa.

Ruumis ja rakenne

Simpukoilla on yleensä kolme pääosaa: jalka, sisäelimet ja mantel. Useimmilla lajeilla kuori on merkittävä suojamuoto, ja se kasvaa mantelista käsin. Hengitys tapahtuu yleisesti kidusten kautta, mutta maalla asuvilla gastropodoilla voi olla keuhkoja. Useimmat lajit ruokkivat suoliston kautta tai kiertelemällä ruokaa; radula, kielellinen ruokamoul, löytyy useimmilta, mutta erityisesti bivalviat eivät sitä käytä. Ruumis ja muut elimet ovat sopeutuneet sekä hidastempoiseen että nopeaan elämänrytmiin riippuen lajista.

Pääryhmät

Simpukat jakautuvat kolmeen suurimpaan pääryhmään: Gastropoda (etanal(et) ja kotilot), Bivalvia (sulkimaiset kuten simpukat, osterit ja musselit) sekä Cephalopoda (mustekalat, kalmaarit ja kuoret). Gastropodat kattavat sekä maalla että vedessä eläviä lajeja; Bivalviat elävät lähes aina vesissä ja toimivat tärkeinä suodatin-ruokkijoina; Cephalopodat ovat yleensä kehittyneitä ja aktiivisia saalistajia, joilla on hyvä näkö ja monimutkainen hermosto.

Eläminen ja lisääntyminen

Useimmat simpukat ovat diosea, mutta osa gastropodoista on hemafrodiitteja. Lisääntyminen tapahtuu yhdynnässä, ja kehitys voi sisältää larvavaiheita kuten trochophora ja veliger, tai joillakin lajeilla suora kehitys.

Merkitys ja suojelu

Simpukat ovat tärkeitä ekosysteemeille: ne voivat toimia ruokaketjussa, suodattavat vettä ja muodostaa turvasymbiooseja ja luo elinympäristöjä muiden lajien elämälle. Monet lajit ovat ihmisten ruoka- ja talouskohteita, kuten osterit ja simpukat. Ne ovat alttiita ilmastonmuutokselle, saasteille ja ylikalastukselle, mikä asettaa uhkia sekä lajien säilymiselle että ekosysteemien toiminnalle.