Saasteeseen

Saasteeseen on saasteen illatiivimuoto. Saaste tarkoittaa epätoivottuja epäpuhtauksia, jotka vaikuttavat ympäristöön tai ihmisten terveyteen. Illatiivi saasteeseen ilmaisee siirtymistä kohti saastunutta tilaa tai tilaan joutumista, ja sitä käytetään kuvaamaan altistumista tai päätymistä saasteisen ympäristön vaikutuspiiriin. Termiä esiintyy sekä tieteellisessä että yleiskielessä, kun käsitellään ympäristö- ja terveysvaikutuksia.

Saasteet voidaan jakaa tyypeittäin ilmaan, veteen ja maaperään liittyviin epäpuhtauksiin. Ilmansaasteet sisältävät esimerkiksi pienhiukkasia (PM2,5 ja PM10), typen oksideja sekä rikkiyhdisteitä ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Vesistöjen saasteet voivat koostua ravinteista, raskasmetalleista sekä orgaanisista haitta-aineista. Maaperän saasteet liittyvät raskasmetalleihin ja öljyisiin epäpuhtauksiin. Saasteiden lähteisiin kuuluvat liikenne, teollisuus, energiatuotanto sekä maatalous.

Altistuminen saasteille liittyy ihmisten terveyden heikkenemiseen; ilmansaasteet voivat lisätä hengitystie- ja sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien riskiä sekä heikentää lasten kehittymistä. Ekosysteemit kärsivät saasteista muun muassa veden laadun ja maaperän elinympäristöjen sekä eläin- ja kasvilajiston hyvinvoinnin heikkenemisen kautta. Pienhiukkasten sekä kemiallisten aineiden pitoisuuksien hallinta on keskeinen osa ilman- ja ympäristönsuojelua.

Hallinto ja sääntely perustuvat sekä kansainvälisiin että kansallisiin standardeihin. EU:n ilmanlaatu-direktiivit sekä Suomen lainsäädäntö määrittävät raja-arvot, seurannan ja toimenpiteet. Päästöjä pyritään vähentämään esimerkiksi tiukentamalla päästörajat, parantamalla energiajärjestelmiä, käyttämällä puhdistustekniikoita sekä liikkumisen suunnittelulla ja kaupungin kehittämisellä, jotta saasteiden negatiiviset vaikutukset vähenevät.