haittaaineista

Haitta-aineet ovat kemiallisia aineita tai seoksia, joilla on potentiaalia aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Ne voivat olla myrkyllisiä, ärsyttäviä tai syövyttäviä, tai niillä voi olla pitkäaikaisia, bioakkumulatiivisia tai ilmastoon vaikuttavia ominaisuuksia. Haitta-aineet voivat esiintyä sekä teollisissa prosesseissa että kuluttajatuotteissa ja niitä voi päästä ympäristöön esimerkiksi ilman, veden tai maaperän kautta.

EU-lainsäädännössä haitta-aineet luokitellaan ja merkitään CLP-asetuksen sekä REACH-säädösten mukaan. CLP määrittelee vaaraluokitukset ja varoitusmerkinnät, kun taas REACH koskee aineiden rekisteröintiä, arviointia ja käytön rajoituksia. Suomessa haitta-aineiden käytön ja käsittelyn valvonnasta vastaavat viranomaiset, kuten Tukes sekä ympäristö- ja terveydenhuollon viranomaiset, ja viranomaiset antavat ohjeita turvallisesta käsittelystä ja jätteiden erottelusta.

Lähteet haitta-aineille ovat moninaiset: teollisuusprosessit, kuluttajatuotteet, maaperä ja vesistöt sekä sisäilma. Altistuminen voi ilmetä sekä akuutteina oireina että pitkäaikaisina terveysvaikutuksina, ja erityisesti lapset sekä herkkyysryhmät ovat alttiimpia.

Haitta-aineiden hallinnassa korostuvat vaarattomampien vaihtoehtojen etsiminen, riskien arviointi sekä asianmukainen varastointi ja ilmanvaihto työ- ja kotikäytössä. Jätteiden osalta noudatetaan erottelua ja keräilyä: haitta-ainejätteet tulee toimittaa asianmukaisiin vastaanotto- ja kierrätysjärjestelmiin sekä loppukäsitellä turvallisesti.

Esimerkkejä haitta-aineista ovat asbesti, elohopea, lyijy, PCB-yhdisteet, dioksiinit sekä monet liuottimet ja torjunta-aineet.