Prosessikehitystä

Prosessikehitys on systemaattinen toiminta, jossa organisaation toimintaprosesseja suunnitellaan, toteutetaan, mitataan ja parannetaan. Tavoitteena on lisätä tehokkuutta, laatua, toimitusvarmuutta sekä kustannustehokkuutta ja varmistaa prosessien kyvykkyys vastaamaan sidosryhmien vaatimuksia. Prosessikehitys kattaa sekä tuotanto- että liiketoimintaprosessit sekä tukiprosessit, kuten hankinta ja muutoshallinta.

Se pohjautuu operatiiviseen johtamiseen, laadunhallintaan ja liiketoiminnan kehittämiseen. Yleisimmät viitekehykset ja lähestymistavat ovat Lean, Six Sigma, Business Process Management (BPM) sekä standardit kuten ISO 9001. Prosessikehityksessä yhdistetään usein jatkuvan parantamisen kulttuuri, dataan perustuva analyysi ja muutosjohtaminen.

Keskeisiä menetelmiä ovat prosessikartoitukset, arvovirtaus (value stream mapping), SIPOC-analyysi sekä prosessikaaviot. Käytetään myös PDCA- eli Plan-Do-Check-Act- ja DMAIC-rakenteita sekä mittareita kuten läpimenoaika (lead time), sykliaika, häiriöiden määrä ja laatutasot. Tavoitteena on löytää pullonkaulat, minimoida hukka sekä kasvattaa prosessin kyvykkyyttä.

Prosessin kehitys etenee yleensä nykytilan kartoituksesta tavoitetilan määrittelyyn, ratkaisujen suunnitteluun ja pilotointiin, käyttöönottoon sekä seurantaan ja jatkuvaan parantamiseen. Toteutuksessa kiinnitetään huomiota muutosjohtamiseen, sidosryhmien sitouttamiseen sekä tiedon ja vastuiden selkeyttämiseen.

Hyötyjä ovat parempi tehokkuus, laatu, toimitusvarmuus ja läpinäkyvyys sekä paremmat kustannussäästöt. Haasteita voivat olla muutosvastarinta, epäselvät roolit, toteutuskustannukset ja mittareiden valinnan sekä datan laadun varmistaminen.

Prosessikehitystä sovelletaan muun muassa valmistus- ja logistiikkaprosessien tehostamiseen, ohjelmistokehityksen prosessien parantamiseen sekä terveydenhuollon ja palveluyritysten toimintatapojen virtaviivaistamiseen. Olennaista on jatkuva parantaminen ja prosessien dokumentointi.