Metaanalyysit

Metaanalyysi on tilastollinen menetelmä, jolla yhdistetään useiden tutkimusten tulokset samasta ilmiöstä saadakseen kokonaissumman, joka on yksittäisiä tutkimuksia luotettavampi arvio. Se pyrkii tuomaan yhteen tarkempia vaikutusarvioita ja tarjoamaan yleiskuvan ilmiön voimasta.

Prosessi alkaa tutkimuskysymyksen ja kriteerien määrittämisellä sekä järjestelmällisellä kirjallisuushakulla. Valitut tutkimukset mukaan luetaan ja niistä poimitaan erikokoiset vaikutusmitat sekä niiden epävarmuudet. Yleisimmät efektikoot ovat riskisuhteet (RR), odds-suhteet (OR), riskierotukset ja keskiarvoerot; ajan suhteen käytetään usein hazard-suhteita. Efektikoot yhdistetään meta-analyyseihin, jotka voivat nojautua kiinteä- tai satunnaisvaikutusmalliin.

Kiinteävaikutusmalli olettaa saman todellisen vaikutuksen kaikissa tutkimuksissa, kun taas satunnaisvaikutusmalli sallii tutkimusten välillä erilaista todellista vaikutusta. Heterogeenisuus, eli vaihtelu tutkimusten välillä, arvioidaan muun muassa I^2-tilastolla ja Q-testeillä. Heterogeenisuuden lähteitä voidaan selvittää alaryhmäanalyyseillä ja meta-regressiolla.

Julkaisujen vinoumien ja laadun arviointi on keskeistä. Tutkimusten epävarmuutta sekä mahdollisia julkaisupaineita arvioidaan funnel-plotien ja tilastollisten testien avulla. Laadun arvioinnissa käytetään risk-of-bias -työkaluja. IPD-metaanalyysit voivat hyödyntää yksilötason aineistoa.

Metaanalyysit ovat yleisiä lääketieteessä, psykologiassa ja yhteiskuntatieteissä ja voivat tukea ohjeistuksia sekä politiikkapäätöksiä. Läpinäkyvyys ja ennakkorekisteröinti sekä asianmukaiset raportointiohjeet, kuten PRISMA, parantavat tulosten hyödynnettävyyttä.

---