Mallieläin

Mallieläin tarkoittaa tieteellisessä tutkimuksessa käytettyä eläinlajia, joka on valittu tutkimuksellisten etujen vuoksi. Mallieläin voi auttaa ymmärtämään perusbiologiaa, kehitystä ja sairauksia yleisellä tasolla, ja sen avulla voidaan testata hypoteeseja ennen mahdollisia ihmistutkimuksia. Mallieläimiä käytetään muun muassa genetiikassa, kehitysbiologiassa, neurotieteissä, toksikologiassa sekä lääke- ja terapialuotannossa. Niillä on usein lyhyt elinkaari, suuri jälkeläismäärä, hallittavat elinympäristöt sekä hyvin tunnettu genetiikka ja perusbiologiset mekanismit, mikä helpottaa tutkimusta jadatutkimusten toistettavuutta.

Yleisimmät eläinmallit ovat esimerkiksi Drosophila melanogaster (hedelmäkärpänen), Caenorhabditis elegans (nematode), Mus musculus (laboratoriomus), Rattus norvegicus (laboratorioryhmä) sekä Zebrafischin kaltaiset järjestelmät (joissakin yhteyksissä kirjataan laajemmin eläinmallien ryhmään). Näiden avulla on tutkittu geneettisiä teorioita, kehityssyklien säätelyä, hermoston toimintoja sekä monien ihmisiin liittyvien sairauksien taustoja.

Historia mallieläinten käytössä ulottuu 1900-luvulle, jolloin esimerkiksi kärpäset alkoivat olla keskeisiä geneettisessä tutkimuksessa. Myöhemmin C. elegans ja hiiret ( Mus musculus ja muut rottalajit) ovat yleistyneet monipuolisina malleina. Nykyteknologia, kuten genomi- ja CRISPR-muokkaukset sekä kanto- ja sensorityökalut, ovat tehostaneet mallieläinperustaista tutkimusta.

Käytöstä aiheutuu vastuita ja rajoitteita: eläinjärjestelmät eivät aina täysin vastaa ihmisbiologiaa, joten tulokset voivat olla rajallisesti yleistettävissä. Tutkimuksessa noudatetaan eettisiä periaatteita ja säädöksiä sekä 3R-periaatetta (simple remission, replace, reduce) eläinten käytön vähentämiseksi ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.