Luottoriskistä

Luottoriskistä tarkoitetaan riskiä siitä, että velallinen ei pysty tai halua täyttää velkasitoumuksiaan sovitulla tavalla, mikä aiheuttaa tappion rahoittajalle tai sijoittajalle. Termi kattaa sekä yksittäisten lainanottajien maksukyvyttömyyden että laajemmat taloudelliset häiriöt, jotka heikentävät luoton takaisinmaksua.

Luottoriski voi liittyä kuluttajaluottoihin, yrityslainoihin, joukkovelkakirjoihin tai pankkisalaisuuden kautta syntyviin vastapuoliriskeihin. Riskin suuruuteen vaikuttavat velallisen taloudellinen tilanne, toimialan olosuhteet, taloussyklejä ja oikeudelliset ympäristöt. Myös luottoehtojen laatu ja instrumenttien monimutkaisuus vaikuttavat riskiin.

Luottoriskin mittaamisessa käytetään usein todennäköisyyttä maksuhäiriöstä (PD), odotettua tappiota (Expected Loss), tappion määrää maksuhäiriön sattuessa (LGD) ja altistusta sattuessa (EAD). Luottoluokituksia, tilastollista luottopisteytystä ja stressitestauksia hyödynnetään riskinarvioinnissa.

Luottoriskin hallinta sisältää luottopäätösten, luottorajojen, vakuuksien, sopimusehtojen ja hajautuksen käyttöä. Lisäksi käytetään riskien siirtoa esimerkiksi vakuusjärjestelyin, luottoderivaatoilla tai takaajilla. Pankit ja sijoittajat noudattavat sääntelyä, kuten Basel-vaatimuksia, jotka määrittävät pääomavaatimuslaskennan luottoriskeille.

Luottoriskillä on merkittävä rooli rahoitusjärjestelmän vakaudessa ja yritysten rahoituskustannuksissa. Hyvä luottoriskien hallinta vähentää tappioita ja parantaa luotonantoedellytyksiä, kun taas laajamittaiset luottotappiot voivat johtaa makrotaloudellisiin ongelmiin.