instrumenttien

Instrumentti on suomen kielen sana, jolla tarkoitetaan yleisesti välinettä tai laitetta, jolla suoritetaan jokin tehtävä. Käytännössä instrumentteja käytetään työkaluina, mittaus- ja säätövälineinä sekä teknisissä että teollisissa yhteyksissä. Musiikin kontekstissa käytetään yleensä sanaa soitin, eikä instrumenttia pidetä ensisijaisena termiä musiikille. Instrumentti on kuitenkin neutraali yleistermi, ja sitä voidaan käyttää myös teknisistä, tieteellisistä tai lääketieteellisistä välineistä puhuttaessa. Etymologisesti instrumentti on laina, juuriltaan latinan sanasta instrumentum, joka tarkoitti välinettä tai työkalua; sen jälkeen sana on kehittynyt suomalaisessa kielessä kattamaan laajemman välineiden/työkalujen sarjan.

Genetiivinen monikko muodostuu sanasta instrumentti ja vastaa "instrumenttien"—eli "of the instruments" tai "the instruments'". Tätä muotoa käytetään monissa yleisissä ilmauksissa kuten instrumenttien valmistus, instrumenttien huolto, instrumenttien käyttö sekä instrumenttien määrä. Genetiivimuodon -ien pääte on tyypillinen monille -tti-merkityksisille sanoille, kun viitataan useisiin välineisiin.

Lyhyessä ajattelussa instrumentti on laaja termi välineille, kun taas musiikillista kontekstia varten käytetään yleisimmin sanaa soitin. Instrumenttien muodosta ja käyttöyhteyksistä riippuu, mille alueelle termiä ensisijaisesti sovelletaan.