Käyttäytymisriippuvuuden

Käyttäytymisriippuvuus, tunnettu myös nimellä pakonomainen käyttäytyminen tai peliriippuvuus, on tila, jossa henkilö kokee voimakasta tarvetta ja pakonomaista tarvetta osallistua tiettyyn käyttäytymiseen, vaikka se aiheuttaisi haitallisia seurauksia hänen elämässään. Toisin kuin päihderiippuvuuksissa, joissa keskeistä on aineen käyttö, käyttäytymisriippuvuuksissa riippuvuuden kohteena on toiminta. Tällaisia käyttäytymismuotoja voivat olla esimerkiksi uhkapelaaminen, syöminen, ostaminen, pelaaminen tai seksuaalinen käyttäytyminen.

Keskeisiä piirteitä käyttäytymisriippuvuuksissa ovat hallinnan menetys, jatkuva toimintaan keskittyminen, vaikeus lopettaa toimintaa yrityksistä huolimatta, toiminnan jatkaminen haitallisista seurauksista huolimatta sekä vieroitusoireiden kokeminen, kun toimintaa ei voida toteuttaa. Nämä oireet voivat ilmetä psyykkisinä, kuten ahdistuksena ja ärtyneisyytenä, tai fyysisinä. Käyttäytymisriippuvuuksilla voi olla merkittäviä negatiivisia vaikutuksia yksilön sosiaalisiin suhteisiin, talouteen, terveyteen ja yleiseen hyvinvointiin.

Syitä käyttäytymisriippuvuuksien kehittymiselle pidetään monitekijäisinä. Niihin voivat vaikuttaa biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Aivojen palkitsemisjärjestelmän muutokset, taipumus impulsiivisuuteen, mielenterveysongelmat kuten masennus tai ahdistuneisuus sekä traumaattiset kokemukset voivat lisätä riskiä. Käyttäytymisriippuvuuksien hoitoon kuuluu yleensä psykoterapia, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia, ja tarvittaessa myös lääkehoito. Tukiryhmät ja vertaistuki ovat myös tärkeitä osia toipumisprosessissa.