Kromosomipariin

Kromosomipari on termi, jolla viitataan kahteen homologiseen kromosomiin diploidissa eliöissä. Kukin pari koostuu yhdestä kromosomista äidiltä ja yhdestä isältä, ja ne kantavat samoja geenejä samaan järjestykseen liittyen, vaikka yksittäisillä geeneillä voi olla erilaisia alleeleja. Kromosomipari muodostaa perimän peruskokonaisuuden, jonka vaihtelu mahdollistaa perinnöllisyyden monimuotoisuuden.

Solunjakautumisen kontekstissa kromosomiparit ovat tärkeitä kromosomien kappaleiden järjestyksen ja erittymisen kannalta. Somatisissa soluissa diploidissa kantareita on useita kromosomipareja, joiden kaksi kromosomia ovat peräisin sekä äidiltä että isältä. Meiosiksen aikana homologiset kromosomit pariutuvat (synapsi) ja muodostavat bivalaattia; ristikohdat eli crossing over -tapahtumat tapahtuvat, jolloin geneettinen rekombinaatio lisää perinnöllistä vaihtelua. Tämän jälkeen homologiset kromosomit eriytyvät meioosin vähimmäisvaiheessa, ja syntyvät haploidiset gametit, jotka sisältävät yhden kromosomin kustakin parista.

Inhimillisessä kehossa ihmisellä on 23 kromosomiparia (46 kromosomia somat, 22 autosomaalista paria ja yksi sukupuoli-pari). Sukupuoli määräytyy seksikromosomien perusteella: naisilla XX ja miehillä XY. Sukupuolten lisääntö palauttaa diploidisen tilan, kun kypsät hedelmöittävät toisiaan. Kromosomiparien toimivuus on keskeistä tavanomaisessa kehityksessä; discontinuity tai nondisjunction voi johtaa aneuploideihin, kuten Downin syndrooma (trisomia 21) tai sukupuolikromosomi-poikkeavuuksiin.

Kromosomipariin liittyvät ilmiöt, kuten synapsi, crossing over ja erittyminen meioosin aikana, ovat keskeisiä perinnöllisyyden perusprosesseja ja geneettisen vakauden kulmakiviä.