homologiseen

Homologinen (ja muotoa homologiseen käytetään esimerkiksi sanonnissa 'homologiseen rakenteeseen' tai 'homologiseen geneettiseen alueeseen') on biologian keskeinen käsite, jolla viitataan ominaisuuksiin, jotka ovat peräisin yhteisestä kantamuodosta. Homologisuus voidaan ymmärtää sekä rakenteiden että perintöainesosan tasolla. Sanaa käytetään erityisesti kolmen pääalueen yhteydessä: morfologiassa, genomiikassa ja kehitysbiologiassa.

Morfologiassa homologiset rakenteet ovat saman suvun eliylinjan rakenteellisesti samanlaisia, vaikka niiden funktio voi poiketa. Esimerkkejä ovat ihmisen kättä, kissan jalkaa, valaan etujalkaa ja linnun siipeä – näillä kaikilla on saman luurangon perusrakenne, mutta ne ovat sopeutuneet erilaisiin tehtäviin. Homologisuuden perusteella voidaan jäljittää kehityksen ja evoluution historiaa.

Genetiikassa ja genomisessa kontekstissa homologisuus viittaa perintöaineksen samankaltaisuuteen, joka johtuu yhteisestä kantamuodosta. Geneettinen homologia jaetaan usein ortologisiin geeneihin (sama geeni eri lajeissa) sekä paralogisiin geeneihin (geenin kaksoiskappaleet samalla lajilla). Toiseksi, kromosomien tasolla homologisuus tarkoittaa vastinkromosomeja diploidisissa yksilöissä, jotka periytyvät toisilta vanhemmilta ja joilla on samat geenien sijainnit.

Tärkeä ero on analogiaan: homologiset rakenteet ovat kehittyneet yhteisestä kantaisasta, kun taas analogiset rakenteet ovat samankaltaisia fyysiseltä ulosanniltaan, mutta eivät periydy samaa kantamuotoa. Homologisuus on keskeinen käsite evoluutio- ja kehitysbiologiassa, sekä viranomaisten että tietokantojen luokittelussa.