homologisuus

Homologisuus tarkoittaa tilannetta, jossa kaksi tai useampi piirre, rakenne tai ominaisuus ovat yhteisen kehityshistorian tulosta. Käsite on keskeinen evoluutio- ja systematiikkatutkimuksessa, ja sen avulla voidaan erottamaan periytyvät piirteet yhteisistä kantaisistä sekä niiden muuntuneita Funktionen.

Biologiassa homologiset rakenteet ovat rakenteita, joilla on sama kehityksellinen alkuperä, vaikka niiden nykyinen funktio voi poiketa. Esimerkkejä ovat selkärankaisten pentadaktyyliset raajat: ihmisen käsi, kissan raaja, valaan etu- ja lepakon siipi muodostavat saman kehityksen hedelmän, vaikka toimintaperiaatteet eroavat. Homologisuus erottuu analogiasta, jossa rakenteet voivat näyttää samankaltaisilta mutta eivät jaa yhteistä kantaisää.

Genetiikassa termi viittaa kromosomeihin: diploideissa organismeissa vastaan tulevat homologiset kromosomiparit kantavat samoja geeneja samoilla lociilla, ja ne voivat periä toisiltaan alleeleja meiosiksen aikana. Homologinen rekombinaatio ja geneettinen monimuotoisuus ovat tällaisten rakenteiden tärkeä osa.

Kemian alueella homologisuus viittaa kemiallisille sarjoille, joiden jäsenet eroavat toisistaan lisäämällä toistuvaa yksikköä (esimerkiksi CH2). Esimerkiksi alkaanit muodostavat homologisen sarjan, jossa koostumus kasvaa yhden metyyliyksikön kerrallaan ja ominaisuudet muuttuvat systemaattisesti.

Homologisuus on siis keskeinen käsite, jolla voidaan ymmärtää sukulaisuussuhteita, kehityslinjoja ja rakenteiden alkuperää useilla tieteenaloilla. Etymologisesti sana juontaa juurensa kreikkalaisista sanoista homo- „yhteinen“ ja logos „suhde“.