diploideissa

Diploideissa tarkoitetaan tilaa tai olentoja, joiden perimä on kaksinkertainen ja solujen kromosomiluku on 2n, eli kahden homologisen kromosomiparin kokonaisuus. Diploidisuus on yleistä monisoluisissa eläimissä, kasveissa ja sienissä. Diploidi vastaa haploidia (n), jossa kromosomeja on yksi jokaisesta parista. Esimerkiksi ihmisillä somaattiset solut ovat diploideja (2n = 46), kun taas sukusolut ovat haploideja (n = 23).

Diploidissa perinnöllisyydessä perimä koostuu kahdesta geneettisestä kopiosta kummaltakin vanhemmalta. Tämä mahdollistaa heterotsygoottisuuden (erilaiset alleelit kummassakin kromosomissa) ja geneettisen variaation, sekä recessiivisten alleelien piilottamisen dominoivassa tilassa. Diploidiset kromosomit voivat käydä läpi rekombinaatiota tytärkromosomien välissä meioosissa, mikä lisää geneettistä monimuotoisuutta jälkeläisissä.

Solujen jakautumisessa diploidi viittaa tilaan, jossa kromosomiluku säilyy mitoosin kautta kahteen identtiseen diploidiin tytärsoluun. Meioosissa kromosomiluku puolittuu, jolloin syntyy haploideja sukusoluja. Fertilisaatio palauttaa diploidisen tilan yhdistämällä kahden haploidisen gametin kromosomiston. Joissakin kasveissa ja joissakin sienissä haploidia ja diploidia esiintyy elinkaaren eri vaiheissa eri ajankohtina, ja toisiaan seuraavat polyt ja haplodiaploidi elinkaaret voivat vaihdella.

Nimi diploidisuus juontaa kreikkalaisista sanoista diploos, kaks, ja eidos, muoto tai rakenne, viitaten kahteen kromosomistoa vastaa kahteen täydelliseen kromosomipariin.