jakautumisessa

Jakautumisessa on biologinen prosessi, jossa solu jakautuu kahdeksi tai useammaksi tytärsoluksi. Jakautuminen mahdollistaa kasvun, kudosten uusiutumisen sekä lisääntymisen, ja se on keskeinen osa kehitystä sekä elimistön homeosta.

Prokaryoottisissa soluissa jakautuminen tapahtuu ilman tumaa ja yleensä binäärisenä jakautumisena: DNA kopioituu kokonaisuudessaan, solukalvo laajenee ja solu jakautuu kahdeksi identtiseksi tytärsoluksi. Prosessi on nopea ja yksinkertainen ja mahdollistaa nopean sopeutumisen ympäristöön.

Eukaryooteilla jakautuminen jaetaan mitoosiin ja meioosiin sekä sytokineesiin. Mitoosissa tumallinen jakautuminen johtaa kahden geneetisesti identtisen tytärsolun muodostumiseen. Meioosissa kromosomisto puolittuu ja syntyy haploideja gametteja; meiosis I ja meiosis II koostuvat kahdesta peräkkäisestä jaostosta, mikä varmistaa geneettisen moninaisuuden. Sytokineesi on solujen sytoplasman jakautuminen ja tapahtuu usein samanaikaisesti tumanjaon kanssa.

Solusyklin säätely perustuu sykliini- ja CDK-proteiineihin. Keskeisiä tarkastuskohtia ovat ennen DNA:n replikaatiota (G1/S), ennen solujen jaostumista (G2/M) sekä kiinnittymisen valmistuminen (telineen kiinnittymisen tarkastus). Näiden kohteiden avulla solut varmistavat DNA:n eheyden ja oikean kromosomien jaon.

Jakautumisessa esiintyvät virheet voivat johtaa kromosomimäärän muutoksiin ja sairauksiin, kuten aneuploidiaan tai syövän kaltaisiin tiloihin. Siksi tarkka säätely ja virheiden korjaus ovat olennaisia solujen hyvinvoinnille.