Koagulantteja

Koagulantit ovat aineita, jotka edistävät koagulaatiota eli hyytymistä tai epäorgaanisten hiukkasten ja mikroskooppisten partikkelien sakeutumista nesteessä. Niitä sovelletaan erilaisissa prosesseissa kuten veren hyytymisen ohjaamisessa sekä veden- ja jäteveden puhdistuksessa. Koagulantteja voidaan käyttää sekä biologisten/medisiin tarkoituksiin että tekniikan ja ympäristön kontrolliin.

Biologisessa ja terveydellisessä yhteydessään koagulantteja käytetään veren hyytymisen tukemiseen, kun verenvuotoja on syytä pysäyttää. Hyytymiskaskadiin osallistuvat tekijät muuttavat veressä juoksevasta tilasta gelatiinirakenteen, jonka vuoksi palaudutaan vahvistuneisiin verihyytymiin. Käytännössä koagulantit voivat olla sekä luonnollisia että synteettisiä aineita, kuten trombiinia tai muita hyytymistekijöitä sekä K-vitamiinista riippuvaisia tekijöitä. Niiden käyttö edellyttää tarkkaa lääketieteellistä valvontaa ja turvallisuusnäkökulmia.

Veden- ja jäteveden puhdistuksessa koagulantit ovat kemiallisia aineita, jotka neutraloivat vedessä olevien epäorgaanisten hiukkasten sähkövarauksia ja joskus muodostavat niistä suuria paakkuja (flokia), jolloin ne voidaan poistaa painavina sade- tai valuvirtoina. Yleisimmät koagulantit ovat epäorgaanisia suoloja, kuten alumiini- ja rautasulfaatti, sekä polymeeripohjaiset orgaanikot. Prosessi koostuu nopeasta sekoituksesta, flokkuloinnista ja saostumisesta sekä lopulta suodattamisesta tai sedimentaatiosta. Puhdistuslaitoksissa koagulanttien käyttö on säädeltyä ja niiden jäännöksiä sekä ympäristövaikutuksia seurataan huolellisesti.

Koagulaatioon liittyvät turvallisuus- ja ympäristökysymykset huomioidaan sekä lääketieteessä että vesihuollossa: oikea annostelu, käsittely ja varastointi sekä jäännösten hallinta. Koagulantteja valittaessa huomioidaan kyseisen prosessin tavoitteet, materiaalin saatavuus sekä paikalliset säädökset.