Kasviheimoihin

Kasviheimoihin viitataan kasvin taksonomian korkeampana ryhmäkokonaisuutena, joka koostuu useista sukuja ja lajeja sisältävistä ryhmistä. Kasviheimo on osa järjestelmää, jolla kasvit jaotellaan kohti yleistyviä sukulaisuussuhteita ja evolutiivisia yhteyksiä. Heimoihin jaetaan kasveja monimutkaisissa verrokkeissa ja ne auttavat selittämään äskettäin todettuja risteytymisiä sekä ilmeneviä piirteitä.

Rakenne ja tehtävä. Kasviheimo koostuu tavallisesti useista suvusta, jotka voivat jakautua edelleen lajeiksi. Heimojen tehtävä on hahmottaa lajien välistä yhteyttä ja luoda kriteerejä, joiden perusteella kasvit ryhmitellään yhteen, kun niiden ominaisuudet ja geneettinen tausta osoittavat yhteistä kantaa. Kasviheimot ovat keskeisiä sekä tutkimuksessa että luonnontieteellisessä viitetiedonhallinnassa, ja ne sijaitsevat osana suurempaa kasvitieteen järjestelmää.

Nykyinen luokitus. Moderni kasvinluokitus nojaa yhä enemmän molekyyligeneetiikkaan ja kladistisiin tutkimuksiin. Angiospermien filogeneettinen perhejakso (APG) sekä sen kehittämät perhefaktat ovat yleisesti käytettyjä, ja ne ovat korvanneet monia aikaisempia morfologialta pohjaavia ratkaisuja. Ruohokasvit, kukkakasvit ja muut ryhmät määritellään näiden tutkimusten perusteella, kun taas nimistössä käytetään kansainvälisiä latinankielisiä nimiä.

Esimerkit. Tunnettuja kasviheimoja ovat esimerkiksi Rosaceae (ruusukasvit), Asteraceae (asterikasvit), Fabaceae (papu- ja palkokasvit), Poaceae (heinät) sekä Orchidaceae (kukkakasvit). Näiden heimojen sisällä on lukuisia tunnettuja sukuja ja lajeja, kuten Malus domestica (omenapuu) Rosaceae-heimossa ja Zea mays (maissi) Poaceae-heimossa.

Käyttö ja merkitys. Heimoja käytetään systemaattisessa tutkimuksessa, kasvinäytetunnistuksessa ja kasvien kasvatus- sekä maantieteellisessä keskustelussa. Ne auttavat ymmärtämään kasvien evolutiivisia yhteyksiä sekä helpottavat tiedonhakua sekä luokittelua ympäri maailman.