Grafiikkakortti

Grafiikkakortti on tietokoneen laite, joka suorittaa grafiikan renderöinnin ja visuaalisen sisällön esittämisen näytölle. Se on erillinen laite, joka liitetään PCIe-väylän kautta ja tarvitsee riittävästi virtaa sekä jäähdytystä toimiakseen. Kortti sisältää GPU:n, VRAM-muistin, jäähdytyksen sekä näytöille tarkoitetut liitännät. Suorituskyvyn määrittävät muun muassa GPU:n arkkitehtuuri, kellotaajuus sekä VRAM-koko ja muistiväylän leveys.

Keskeiset osat ovat GPU ja VRAM, mutta kortti sisältää myös muita ohjauspiirejä sekä väyläliitännöitä. VRAM-muisti (yleensä GDDR6, GDDR6X tai harvemmin HBM) mahdollistaa nopean muistinhallinnan suurten tekstuurien ja renderöintitietojen käsittelyssä. Kortin kaistanleveys, muistityyppi ja -kapasiteetti sekä tyypillinen tehonkulutus (TDP) vaikuttavat suorituskykyyn. Ulkoiset liitännät sisältävät DisplayPort- ja HDMI-portteja sekä usein usean näytön tuen.

Erillinen grafiikkakortti eroaa integroidusta grafiikasta, joka on usein osa prosessoria tai emolevyn integroitu ratkaisu. Erillinen kortti tarjoaa paremman suorituskyvyn, suuremman VRAM-kattavuuden ja yleensä tehokkaamman jäähdytyksen. Nykyiset kortit käyttävät erillisiä arkkitehtuureita: NVIDIA:n CUDA-ytimet sekä AMD:n RDNA/Compute Units -perustainen laskentakyky. Muistinhallinta ja ohjelmallinen tuki mahdollistavat monimutkaiset renderöintitehtävät.

Käyttötarkoitukset ja ohjelmisto: Grafiikkakortteja käytetään pääasiassa peleissä ja visuaalisessa renderöinnissä, mutta ne soveltuvat myös laskentaan (GPGPU), videonmuokkaukseen ja 3D-suunnitteluun. Kehitystyökalut ja rajapinnat: DirectX, Vulkan ja OpenGL (sekä Metal macOS-ympäristössä). Modernit kortit tukevat ray tracingia sekä lisäominaisuuksia kuten DLSS tai FSR. Ajurit ja hallintapaneelit tarjoavat optimointeja sekä virransäästöasetuksia.

Markkina ja trendit: Suurimmat valmistajat ovat NVIDIA ja AMD; Intel laajentaa tarjontaa. Korttien hinnat ja suorituskyky vaihtelevat perus- ja huipputason sekä ammattilaiskäyttöön suunnattujen ratkaisuissa. PCIe 4.0/5.0, muistiväylien leveys ja teknologiset innovaatiot kuten ray tracing sekä tekoälyä tukevat ominaisuudet vaikuttavat valintaan. Uudet arkkitehtuurit parantavat grafiikan ja laskennan tehokkuutta sekä energiatehokkuutta.