Glükeogeneesi

Glükeogeneesi on aineenvaihduntareaktioiden sarja, jonka aikana hiilihydraattien aineenvaihduntaan kuulumattomista yhdisteistä, kuten laktaatista, pyruvaatista, glyserolista ja aminohapoista, muodostuu glukoosia. Tämä prosessi tapahtuu pääasiassa maksassa ja munuaisissa. Glükeogeneesi on elintärkeä elimistön glukoositasapainon ylläpitämiseksi erityisesti paaston, nälän tai vähähiilihydraattisen ruokavalion aikana, jolloin glukoosin saanti ravinnosta on vähäistä.

Glukoosi on keskeinen energianlähde monille kudoksille, erityisesti keskushermostolle ja punasoluille, jotka eivät kykene tehokkaasti käyttämään muita energianlähteitä. Kun glukoosin pitoisuus veressä laskee liian alas, glükeogeneesi käynnistyy tuottaakseen tarvittavaa glukoosia. Prosessi on energeettisesti vaativa, ja se vaatii ATP:n ja GTP:n kulutusta.

Vaikka glukoosin muodostuminen on samankaltainen kuin glukoneogeneesissä, joka on yksinkertaisesti glukoosin muodostumista, glükeogeneesi viittaa nimenomaan ei-hiilihydraattilähteisiin. Esimerkiksi rasvoista muodostuva asetyylikoentsyymi A ei voi suoraan muuttua glukoosiksi ihmisillä, sillä asetyylikoentsyymin muuntuminen pyruvaatiksi on peruuttamaton reaktio. Glükeogeneesiin osallistuu useita entsyymejä, joista osa on ainutlaatuisia tälle prosessille, eroten siten glukoosin hajotuksessa (glykolyysissä) tapahtuvista reaktioista. Sääntely on tarkkaa, ja hormonit kuten glukagoni ja kortisoli edistävät glükeogeneesiä, kun taas insuliini estää sitä.