Flavonoidit

Flavonoidit ovat laaja ryhmä kasveista peräisin olevia polyfenoliyhdisteitä. Niillä on yleinen rakennetyyppi, joka muodostuu kolmesta kromon renkaasta (C6-C3-C6-skeleti) ja ne vaikuttavat kasvien pigmentaatioon sekä UV-suojaukseen. Flavonoidit jaotellaan useisiin alaryhmiin, kuten flavonoleihin, flavoneihin, flavanoleihin, flavanoneihin, isoflavoneihin sekä antosyanidiineihin.

Esimerkkejä alaryhmistä: flavonolit kuten kversetiini ja kaempferoli; flavoneja kuten apigeniini; flavanoleja kuten katekiini ja epikatekiini; flavanoneja kuten naringeni ja hesperetiini; isoflavoneja kuten daidzeini ja genisteini; antosyanidiineja kuten cyanidin ja delphinidin.

Lähteet ja esiintyminen: flavonoideja löytyy runsaasti marjoista, hedelmistä, sipuleista, teestä, kahvista, punaviinistä sekä kaakaosta. Ne voivat esiintyä aglykonoina tai glykoosi-integroiduina yhdisteinä. Flavonoidien biosynteesi tapahtuu kasvin phenylpropanoid-polulla.

Tutkimuksessa flavonoideilla on antioksidantteja ominaisuuksia sekä vaikutuksia solujen signaalin säätelyyn, tulehduksen ja verenkierron säätelyyn. Väitteet liittyvät mahdollisesti sydän- ja verisuonitautien sekä joidenkin syöpien riskin alenemiseen, mutta kliiniset tulokset ovat ristiriitaisia ja hyvin riippuvaisia imeytymisestä sekä mikrobikannan metaboliasta.

Ruoan kautta saatuna flavonoidien vaikutukset pohjautuvat monipuoliseen kasviperäiseen ruokavalioon; suurin hyöty saavutetaan kokonaisruokavaliossa, ei yksittäisissä lisäravinteissa. Yleisesti flavonoidit ovat turvallisia normaaleissa ruokapitoisuuksissa; suurten annosten vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimusta.