hedelmistä

Hedelmistä on suomen kielen elatiivimuoto sanasta hedelmä, ja se tarkoittaa lähtöä tai alkuperää sekä usein materiaalin kuvaamista. Elatiivi, jolla tämä muoto muodostuu, ilmaisee, että jokin saa alkunsa tai koostuu niistä hedelmistä, joista puhutaan.

Käyttö. Hedelmistä käytetään monikossa, kun puhutaan useammasta hedelmästä tai kun puhutaan yleisestä lähteestä. Sillä voidaan ilmaista sekä alkuperä että valmistusmateriaali esimerkiksi seuraavissa lauseissa: Mehu valmistetaan hedelmistä puristamalla. Tämä kastike on valmistettu hedelmistä ja marjoista. Elatiivimuoto yhdistyy usein muihin sanoihin luoden kuvan siitä, mistä jokin on peräisin tai mistä se on tehty.

Erot suhteessa muihin käännöksiin. Hedelmistä eroaa genitivi pluralista hedelmien, joka ilmaisee omistajaa tai osien suhdetta (“hedelmien väri”). Elatiivi puolestaan viittaakin alkuperään tai sisältöön, ei omistussuhteeseen. On yleistä sekaannuksia erityisesti puhuttaessa ruokatuotteista: ruoka voi olla valmistettu hedelmistä (elatiivinen ilmaisu) tai kuulua hedelmien (genetiivi) ryhmään.

Esimerkkiviitteet. Mehu valmistetaan hedelmistä puristamalla. Kakun täyte koostuu hedelmistä ja marjoista. Tutkimuksessa tutkitaan hedelmistä saatavien entsyymien vaikutusta.

Näkökulmat. Hedelmistä on hyödyllinen osoittamaan lähdettä ja koostumusta sekä arkisessa että tieteellisessä ilmaisussa. Sitä käytetään yleisesti ruoanlaiton, ravitsemustieteen ja kielitieteellisen analyysin yhteydessä.

Lisätietoja. Hedelmä, elatiivi ja genetiivi ovat osa suomen kielen taivutusjärjestelmää.