EUjäsenyyttä

EUjäsenyyttä tarkoittaa tilaa, jossa valtio kuuluu Euroopan unionin jäsenvaltioihin ja osallistuu unionin päätöksentekoon sekä hyödyntää sen politiikkoja. Jäsenyys antaa pääsyn sisämarkkinoihin, rahoitusvälineisiin ja EU-kansalaisuuden kautta tulevia oikeuksia, kuten äänestämisen EU-tason päätöksenteossa. Samalla valtio sitoutuu noudattamaan unionin lainsäädäntöä, perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta sekä täyttämään sovitut velvoitteet.

Liittyminen etenee hakemuksella ja neuvotteluilla. Copenhagen-kriteerien täyttäminen on yleinen edellytys: vakaat instituutiot, toimiva markkinatalous sekä kyky ja halu noudattaa EU-lainsäädäntöä ja oikeusvaltioperiaatteita. Päätökset liittymisestä vaativat sekä nykyisten jäsenvaltioiden että EU:n hyväksynnän ja ratifioinnin.

Oikeudet ja velvollisuudet ovat keskeiset: jäsenenä saa vaikuttaa EU-lainsäädäntöön ja ohjelmiin sekä hyödyntää sisämarkkinoiden etuja. EU-kansalaisuus tuo oikeuden äänestää europarlamentissa ja asettua ehdolle sekä nauttia vapaasta liikkuvuudesta. Velvollisuuksiin kuuluu unionin sääntöjen noudattaminen, lainsäädännön toteuttaminen ja maksuosuuksien maksaminen.

Vaikutukset voivat olla taloudellisia ja poliittisia: sisämarkkinat lisäävät kaupankäyntiä, investointeja ja kilpailua. Hallinnossa korostuvat oikeusvaltioperiaate, sääntelyn harmonisointi sekä yhteiset politiikat kuten ympäristö, tutkimus ja aluepolitiikka.

Esimerkkinä Suomesta EU-jäsenyys alkoi vuonna 1995. Britannian jäsenyys päättyi vuonna 2020 Brexitin vuoksi.